87 - Rising Star

87

4. kausi, 21. jakso

Rising Star keskittyy Maan vastaisen sodan jälkipyykkiin ja alkaa hetimmiten ISN:n uutislähetyksellä. Polttavia puheenaiheita ovat mm. presidentti Clarkin itsemurha (ruumista ei suinkaan jätetty koskemattomaksi vaan peitettiin lakanalla ja oikein nätillä petturi-kyltillä), Sheridanin käynti ja häntä odottava kohtalo Earthdomella, Venäjän konsortiosta peräisin olevan nykypresidentti Susanna Luchenkon julistus Clarkin puolella olleiden rangaistuksista ja viimeisimpänä koko uutiskanavan puolesta lähetetyt pikaiset paranemiset sodassa vakavasti haavoittuneelle Ivanovalle.



I ain't afraid of no ghosts.

Kärsimätön Franklin toivoisi jo hyperavaruusmatkan Babylon 5:lle olevan ohi (myönnettäköön, että tyypin tahattoman koominen vauhtihoputus oli lievä tyylirikko), mutta hänen kiirehdintänsä on yhtä tyhjän kanssa. Marcus on todellakin uhrannut henkensä rakkaimmalleen, joka kyhjöttää parantuneena mutta täydellisen murtuneena lattialla. Ikkunan toisella puolella on peitelty ruumis. Franklin tulee itkuisen Ivanovan viereen lohduttamaan, vaikka Ivanova haluaisikin olla yksin. Ivanova ei voi käsittää, miksi Marcus antoi henkensä hänelle ja ihmettelee, mistä mies sai edes tietää parannuslaitteesta. Franklin arvelee sissin hakkeroineen visusti salassa olleet tiedot. Ivanova alkaa sättiä Marcusta kurittomaksi ja ärsyttäväksi, mutta ei pysty purkamaan tunteitaan enempää vaan palaa ruumiistairtautumiskokemukseensa, jonka päätti brittiääninen jumala, joka veti hänet takaisin. Ivanova heräsi, tajusi missä oli eikä voinut tehdä enää mitään asian hyväksi.

Ivanova alkaa surkutella ongelmallisia suhteitaan, jotka eivät johtaneet kuin murheisiin, mutta sitten Marcus tuli kuvioihin ja Ivanova tiesi, ettei tämä korskea brittimies koskaan satuttaisi tai jättäisi häntä, vaikka suoltaisikin jatkuvasti ontuvaa brittiläppää. Ivanova tiesi, että häntä rakastetaan, mutta hän ei suostunut myöntämään sitä vasta kun nyt ja nyt on vähän liian myöhäistä. Ivanova tietää, kuinka huonosti on kohdellut miestä, joka vain halusi vastalahjaksi ystävällistä kohtelua tai edes hymyn, mutta sai parin viime vuoden aikana naisen suunnalta vain surua. Ehkä hän vihdoinkin näki Marcuksessa etsimänsä tyypin, mutta pelkäsi lopputulosta ja toivoo nyt vain vielä yhtä mahdollisuutta, edes kuksaisua kuten suomennos hupsun boff-termin niin viriilisti kääntää. Franklin löytää surkeasta tilanteesta edes vähän huvitusta kuksaisun vuoksi, mutta päätyy toteamaan, että ehkä tässä oli kyse palkitsemattomasta rakkaudesta, mutta Ivanova filosofoi tylysti, että kaikki rakkaus on palkitsematonta. Tohtori jää lohduttamaan lohdutonta surijaa.



C'mon, mukahauska kuvateksti tällaiseen kuvaan? Nyyhshabalaba? Forget it!

Babylon 5:n alustelakalla epätodennäköinen pari kohtaa kasuaalisti toisensa, kun voimakaksikko G'Kar ja Londo tapaavat, vieläpä etuajassa. Tosin G'Kar ei tule koskaan etuajassa, mutta Londo on vähän kuullut toista juttua. G'Karilta tuntuu ilkikuriset peti-innuendot viuhuvan iloisesti ohi, mutta heille tulee muuta ajateltavaa, kun Vir tulee paikalle. Suurlähettiläät tokaisevat kuorossa hänen tulleen myöhässä. Virillä on Londolle valtiollista asiaa. G'Kar tajuaa lähteä edeltä ja Londo vielä lupaa antaa hänelle vinkkejä, jottei tulisi etuajassa. Vir kertoo kahden kesken, että Centauri Primen neuroottinen sijaishallitsija on vakavasti sairas ja näyttäisi siltä, että alkuvuodesta koittaisi vallanvaihdos ja hovissa on kaavailtu Londosta keisaria. Londo ottaa tiedon vastaan shokkina kenties muistellen näkemäänsä ennustusta, mutta tällä hetkellä heillä on vähän tärkeämpää ajateltavaa, kun suurlähettiläät matkaavat Maahan.

Sheridan kököttää autiossa huoneessa aution pöydän äärellä, kun vastapäätä häntä istuutuu kukapas muukaan kuin Alfred Bester, Sheridanin hyvä ystävä. Tai näin ainakin Bester kertoi muille, ovathan he kuin Holmes & Watson ja Rebo & Zooty. Helvetin Rebo & Zooty, mainittiin jo toista kertaa sarjassa! Kohta nämä veijarit varmaan vielä nähdäänkin. Sheridan heittää pari vähemmän mairittelevaa vertausta tulesta ja vedestä sekä käärmeestä ja mungosta, jonka googletuksella jopa opinkin jotain uutta, kun nuo megamangustit vissiinkin listivät käärmeitä.

Joka tapauksessa Bester varmistaa pikkuruisella teknohärpäkkeellä, että he voivat keskustella luottamuksellisesti. Sheridan arvelee, että Bester varmaankin haluaa pitää Garibaldin kontrollointinsa salassa, mutta Bester ei myönnä mitään tähän eikä Edgarsin murhaan eikä myöskään telepaattimyrkkyputelien katoamiseen. Tosin jos jotain viimeksimainittua olisi tapahtunutkin, telepaatit pitäisivät vastamyrkyt salassa. Lisestä hän ei tiedä mitään ja vaikuttaa puhuvan totta, kun häntä ei liiemmin liikuta naisen liikkeet. Bester kuitenkin virnuilee, että tässä koko jutussa on Garibaldin sana hänen sanaansa vastaan ja totuus paljastuisi vain, jos telepaatti – eikä kuka tahansa Lyta vaan Psi-joukkojen valtuuttama – noukkisi miehestä totuuden.



Jos myöntäisin Besterin olevan tässä kuvassa elementissään, Bester kieltäisi väitteen.

Bester ei kuitenkaan tullut kiusaamaan Sheridania tällaisten merkityksettömien asioiden vuoksi, vaan hänen äänensävyssään on jotain pehmeää, kun hän kysyy, mitä Carolynille mahtoikaan tapahtua Sheridanin pikku sodassa. Ettei vaan hän sattunut olemaan yksi niistä kolmestakymmenestä sodan rattaiden jauhamasta kryopaatista? Koska jos niin tapahtui, Sheridan ei poistu tästä huoneesta elävänä.

Kapteeni ei oikein perusta uhkailusta, sillä onhan hän jo kuollut kertaalleen. Hän tokaisee, että heitä erottaa yksi pikku juttu, sillä Bester vähät välittää, keitä hän käyttää hyväkseen, mutta Sheridanin kryopaattiveto oli hänen vaikein päätöksensä. Kapteeni kertoo Franklinin valinneen parantumattomat ja perheettömät tapaukset 'paateista. Sheridan kyllä tietää, millaista on menettää joku, saada tämä takaisin ja menettää tämä heti (Anna!) eikä hän toivoisi tällaista edes Besterille. Hän kertoo Carolynin olevan yhä asemalla ja että hänet tuodaan Maahan jahka asiat selkeytyvät. Besterin kiitos tuntuu tulevan sydämestä, mutta Sheridanilla on vielä puhuttavaa, sillä hän vähän arvelee telepaattien kaappaavan vallan ja hän aikoo estää sen tapahtuvan. Bester vain nauraa hourupuheille, mutta tuntuu vakavoituvan, kun kapteeni on ilmeisen tosissaan. Sheridan vielä lisää, että ehkä ennen tätä eräs herra Garibaldi löytää Besterin käsiinsä ja tekee hänestä muusia.

Eräs herra Garibaldi on tällä hetkellä Marsissa tekemässä satunnaisesta kirjanpitäjäjäppisestä muusia, kun on etsimässä Liseä. Garibaldi vähän selostaa, mitä mies saattaisikin jo tietää – että Lise kääntyi Marsin mafian puoleen ostaakseen lentolipun pois Marsista, mutta mafia otti hänet panttivangikseen. Hän jää kovistelemaan mieheltä uutta nimeä, josta tekee seuraavaksi muusia.

G'Kar ja Londo tapaavat hyperavaruudessa Delennin, joka on jo kuullut jälkimmäisen tulevasta keisariudesta, kuten varmaan kaikki muutkin. Delenn ojentaa heille lappuset, jotka toivoo heidän lukevan ennen Vapaiden Maailmojen Liiton suurlähettiläiden saapumista. G'Kar lukee sisällön vakavissaan ja varmistaa, haluaako Delenn varmasti tätä, mutta Londoa lapun sisältö vain naurattaa. Delenniä reaktio loukkaa, mutta Londo kertoo repeilyn olevan enemmänkin vapautunutta, kun harvoin hän saa lukea elävää historiaa. Hulluhan Delenn on, kun edes harkitsee tällaista, mutta hyvällä tavalla hullu. Muut maskimöllit lappaavat sisään vaihtamaan kalsarinsa luettuaan Delennin viestin sisällön.

Sheridania ärsyttää toimettomana istuskelu, mutta presidentti Luchenko liittyy hänen seuraansa kertomaan, kuinka puolet sotavoimista antaisi kapteenille kernaasti mitalin ja toinen puolisko ampuisi hänet. Kompromissina Luchenko on miettinyt vaihtoehtojen yhdistämistä, mutta ehkä tähän on parempikin ratkaisu. Luchenko kertoo Clarkin menneen liian pitkälle, mutta sopivaa hetkeä vastaiskulle ei ollut, kun planeetan turvallisuuttakin piti miettiä. Sheridan olikin hyvä välikappale, kun Clark kiinnostui Babylon 5:stä, mutta kaikesta huolimatta kapteeni teki poliittisesti väärin, kun johti kapinaa omaa hallitusta vastaan. Olkoonkin moraalisesti oikein niin eivät kaikki tule tällaista ratkaisua tajuamaan.

Luchenko kertoo, että tästä päästään eteenpäin aamuisella ISN:n lehdistötilaisuudella, jossa Sheridanin tulisi selittää toimineensa Maan parhaaksi ja samalla erota Maan sotavoimien palveluksesta omantunnontuskien vuoksi. Presidentti myöntäisi hänelle kyllä täyden sotilaseläkkeen sekä armahduksen kaikille, jotka olivat selkkauksessa osallisina. Jos Sheridan ei ehtoihin suostu, hänet erotetaan joka tapauksessa ja paiskataan vielä sotaoikeuteen muiden mukana. Hän miettii hetken, kysyy, saako armahdukset kirjallisina ja lupautuu eroavansa.

Marsissa sympaattisten CGI-trukkien kaupunginosassa Garibaldi täräyttää Looney Tunes -gambiittinsa hönttimafian niskaan ja iskee sissikaveriensa avulla muksimaan pahiksia lättyyn. Koko sekvenssi oli ehkäpä sitä kaikkein tavanomaisinta B5-mättöä aina niin legendaarisine yläkoukkuineen. Garibaldi etenee kylmäkellariseinäiselle käytävälle potkimaan ovia auki ja löytää rakkaan Lisensä.

Lennier tulee kertomaan Delennille heidän saapuneen Maan kiertoradalle. Delenn puolestaan kertoo suurlähettiläiden äänestäneen myöntävästi asiasta, josta puhutaan vielä sadankin vuoden päästä. Lennier toivoo, että Marcuskin olisi täällä näkemässä historiaa, kun tuntuu niin oudolta olla ilman häntä. Delenn toteaa, että Marcus poistuu vasta kun kukaan ei enää muista häntä. Hän miettii, että Marcuksen elämä lienee ollut synkkää ja ehkä vasta Ivanovan pelastamisella hän saavutti rauhan. Lennier ottaa esille Ivanovan sanat palkitsemattomasta rakkaudesta, jotka Delennkin kuuli, mutta Delennin mukaan hän oli tässä väärässä. Delenn jättää suojattinsa myötäileviin mietteisiinsä, mutta Lennierin kasvoilta voi lukea vähän toisenlaisia ajatuksia. Taitaa Lennier tuntea vieläkin itsensä kolmanneksi pyöräksi Delennin kanssa.

ISN:n pressitilaisuus alkaa ja paikalla on Luchenko, Sheridan, Delenn, G'Kar, Londo ja sekalainen seurakunta paikallisia pukuihmisiä. Presidentti muistelee aluksi sodassa kaatuneita osapuolista ja näkemyksistä riippumatta. Hän kutsuu puhujan penkille myrskyn silmässä olleen John J. Sheridanin, joka aloittaa kertomalla sotavoimiin liittymisestään, kun halusi olla osa jotain suurempaa johon uskoa. Sama usko auttoi häntä Marsin mellakoissa, minbarisodassa ja muissa taisteluissa ennen tätä päivää. Vähän veikkaan, että Varjosodan nimenpudottelusta olisi tullut sanomista. Kaiken tämän Sheridan teki Maan ja velvollisuuden puolesta ja B5:llä hän oppi asioita valinnoista, seurauksista ja vastuusta. Sheridanin ja hänen kollegoidensa piti valita oikean ja oikeaksi väitetyn väliltä ja nyt hän ottaa täyden vastuun päätöksistään jättämällä vastuun taakseen eroamalla sotavoimista. Hän toivoo, että kaikki unohtaisivat näin erimielisyytensä ja alkaisivat puhaltaa yhteen hiileen, sillä Maan lapsiahan me tässä kaikki ollaan.



Sheridan tajuaa valtavan ramppikuumeensa ja etsii tukea ystävistään.

Luchenko antaa puheenvuoron Vapaiden Maailmojen Liitolle. G'Kar nousee etualalle puhumaan, kuinka he arvostavat hyviä suhteita Maahan, sillä ihmiset luovat yhteisöjä. Siksi he rikkovat nykyisen Liiton ja perustavat uuden allianssin, jossa on kyse yhteistyöstä ja keskinäisestä kunnioituksesta paremman tulevaisuuden puolesta. Selostusta jatkaa Delenn, joka kertoo allianssin auttavan vähemmän kehittyneitä maailmoja, solmivan parempia suhteita kansojen välillä ja edistävän kaupankäyntiä, mutta ennen kaikkea tässä on kyse rauhasta, yhteistyöstä ihmisten ja minbarien kanssa. Sillä pitäähän erään typerän, merkityksettömän sodan haavat menneisyydestä unohtaa.

Delenn kertoo maailman edistyksellisimmästä laivastosta ja varmemmaksi vakuudeksi koko Earthdome alkaa vapista, kun Delenn paljastaa näiden rauhan edistäjien olevan sissejä. He kuulevat ujellusta, kun Geneven taivasta kyntää valtava White Star -lössi, jota ISN:n kamerat siirtyvät kuvaamaan. Penkkiriveissä vaihdellaan huolestuneita katseita, mutta Delenn vakuuttaa sissien tulleen rauhan asialla ja kulkevan siellä, mihin heidät kutsutaan, auttamassa pahiksia vastaan ja vahvistamassa rajoja. Ja he tekevät tämän kaiken oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Hän tähdentää allianssin olevan poliittinen ja taloudellinen, ei sotilaallinen. Sissien joukkoihin saa tästä eteenpäin liittyä kuka tahansa kansasta riippumatta ja hän tarjoaa ihmisille mahdollisuutta liittyä mukaan. He kyllä kunnioittavat kieltäytymistäkin ja jättävät heidät rauhaan.

Luchenko ja pääsuurlähettiläät tapaavat vielä keskenään ja presidentti kertoo kutsun olevan houkutteleva, mutta jotkut kenraalit ovat epäilleet jutun neutraaliutta. Londo ymmärtää asian, sillä hänhän se vasta on epäileväinen kaikesta ollutkin, kun centaurit ovat niin ylpeää sakkia. Mutta he ovat väsyneet sotaan ja toivovat rauhaa. Luchenko haluaa kuitenkin jotain konkreettista, jolla vakuuttaa loputkin vastaan haraajat. Delenn ehdottaa energiapainovoimakenttiä, jotka helpottaisivat ihmisalusten kulkua. Presidenttiä ajatus kiehtoo, mutta hän miettii, kenelle näistä asioista kannattaisi puhua. Suurlähettiläät kertovat olevansa vain allianssin neuvoa-antava elin, mutta heilläpä on tuliterä presidentti, joka päättää näin isoista asioista.

Sheridan perseilee rennosti jalat pöydällä ja vitsailee eräälle armahdustodistusta tivaavalle kenraalille, kuinka hassua onkaan saada työtarjous, kun miettii jo eläkematkakohteita. Kenraali vain ärisee, että taisi Sheridan tietää koko ajan tästä tempusta, mutta minkäpä sille nyt mahtaa, kun kaikki pyyhkii niin hyvin. Hän siirtyy käytävälle tapaamaan isäänsä, joka voi oikein hyvin. He halaavat oikein lämpimästi ja Delennillä on niin mukavaa. Pappa-Sheridan tajuaa minbarin olevan miniänsä ja arvelee, että heillä tulee menemään kyllä oikein hyvin tässä kansojen rajat rikkovassa perheessä.

ISN:n erikoisraportti kertoo presidentti Luchenkon tavanneen uuden Tähtienvälisen Allianssin jäseniä ja Maan liittyneen kyseiseen liittoumaan. Sheridan kertoo kameroille, kuinka Luchenko tulee allekirjoittamaan käskyn, jolla Marsista saadaan itsenäinen. Garibaldi sulkee lähetyksen, sillä hänellä on vähän parempaa tekemistä öh... kuksaista Liseä, jonka seurassa makoilee miettien tulevaisuutta. Garibaldilla ei ole mikään kiire palata Babylon 5:lle, mutta kyllähän sen arvaa, että hän sinne palaa jossakin vaiheessa. Lise sen sijaan näyttäisi jäävän pyörittämään Edgars Industriesia ja Garibaldi vitsailee, että joku taitaa vielä sanoa, että hän nai Lisen rahojen vuoksi. He hukkuvat hihitellen peiton alle.

ISN:llä on vielä kerrottavaa Ivanovasta, joka on tätä nykyä ylennetty kapteeniksi JA on omasta pyynnöstään siirtynyt vuoden komennukselle Warlock-luokan sotalaivaa päsmäröimään, kun on vielä etsimässä omaa tietään. Lisäksi Sheridan ja Delenn ovat poistuneet Maasta takaisin kohti Babylon 5:ä komentamaan Allianssia ja huhujen mukaan he avioituivat White Starin kyydissä.



Claudia Christian ja kaukainen katse kohti Skyrimin sivuosarooleja.

G'Kar ja Londo sammuttavat lähetyksen ja istuskelevat ilmeisen tyytyväisinä keskenään, kun ovat tehneet historiaa. G'Kar täsmentää, että historiaa ei tehdä, siitä selviydytään. Nauroin G'Karin kiitokselle, kun Londo solvasi häntä masentavaksi. Londo päivittelee ihmisten vihkiseremonioiden hassutuksia kuten riisin heittelyä, mutta nykyinen pari on kuitenkin melkoinen tapaus. G'Kar myöntää saman ja vasta nyt Londo tajuaa, että G'Karin keinosilmä on kateissa. Sillä tottakai likainen narni hyötykäyttää salakatseluvehjettään lemmiskelyjen kyttäykseen.

Delenn päättää jakson kertomalla Maan vuoden 2261 lopusta ja uuden aikakauden alusta. Yhden kappaleen lopusta ja toisen alusta. Seuraavat kaksikymmentä vuotta toisivat mukanaan suuria muutoksia, iloa ja surua. Sodat telepaatteja ja drakheja vastaan - ajan, joka natisuttaisi uutta Allianssia liitoksistaan, mutta joka ei kuitenkaan hajoaisi. Sillä rakennettu kestää. Rakastettu kestää. Ja Babylon 5... Babylon 5 kestää.

Ainakin vielä kaksikymmentäkolme jaksoa ja jotain kuulemma paskoja leffoja.

Näin olisi siis päättynyt Babylon 5, jos viidettä tuotantokautta ei olisi koskaan tullut. Ja jos jatkoa ei olisi koskaan tullut, tämä olisi ollut erinomainen tapa päättää koko sarja, sillä vaikka ratkaisemattomia asioita onkin, pääkonfliktit ovat ohi ja kävi tulevaisuudessa mitä tahansa, kaikki suuret tekijät palaavat B5:lle uusissa toimenkuvissaan, ainakin... melkein kaikki. Marcuksen kuolema on todellinen sääli, mutta ehkä on vain hyvä veto, ettei tähän keksitty mitään ihmeparantumista tai muuta kikkaa, kun tyypin ehdoton vainajuus kävi jo alussa selväksi ja tällä saatiin melkoiset reaktiot Ivanovassa. Vaikka Claudia Christianin näyttelyä olisikin muodikasta haukkua, oli Ivanovan syvimmät surut kiistatta naisen parasta näyttelyä koko sarjassa. Tai sitten kohtaus oli tehty noin muuten niin hyvin, että se kompensoi. Oli Ivanovan rakkaushassutuksista mitä mieltä tahansa, koko kohtaus oli tosi, tosi nätti ja surullinen. Tai ainakin valovuosia edellä jotain boomshabalabaa.

Näyttäisi myös siltä, että jakso kirjoitti kätevästi Ivanovan ulos sarjasta. Ehkä häntä vielä nähdään, mutta vakikastissa en häntä uskoisi olevan, varsinkaan kun vitoskauden kansikuvassa on joku toinen nainen, jota luulin aluksi Ivanovaksi, mutta eipä Christiania näkynyt takakannenkaan krediittidumpissa. Tulin nuuskineeksi, että hän halusi pois sarjasta, kun sarjan jatkon epävarmuuden ja näyttelysoppareiden raukeamisen kanssa tuli jotain hassutusta. Saa nähdä, millaisen aukon Ivanovan poistuminen jättää sarjaan. Johan jo Marcuskin on poissa, mutta Ivanova on sentään elossa, hän on vain vähän eri kuvioissa. No, kivat hänelle, sitten vaan odottelemaan, millainen tämä toinen hiilikopio-Ivanova on naisiaan, jos nyt olen oikein arvannut, että tällainen otus perii hänen paikkansa.

Mutta niin, jälkipyykkiä koko ajan edestä ja näennäisen täydellinen päätös sarjalle epätäydellisessä maailmassa. Vielä on näkemättä telepaattisota ja drakh-sota, kuten Delenn vihjasikin. Ennen kaikkea haluan vielä nähdä, miten London ennustus lähtee purkautumaan ja uskallan odottaa vielä todella herkullisia hetkiä London ja G'Karin välille, kun nämähän kaksi tulevat hitto soikoon hyvin toimeen toistensa kanssa! Ainakin näiden keskinäistä sanailua oli ilo seurailla. Vähän sama juttu Sheridanin ja Besterin välillä, vaikka he eivät tulekaan yhtään hyvin toimeen keskenään. Sheridan oli kyllä asiallinen pitkin jaksoa ja jaksoin huvittua ex-kapteenin uuden presidenttiyden tuomalle veitikkamaiselle lesotukselle, kun erästäkin kenraalia tuntui asia niin riepovan. Nykyinen naispresidentti oli yllättävän asiallinen, vaikka häntä ei välttämättä enää nähtäisikään. Ja miksi pitäisi? Sillä Maa saatiin kuosiin ja fokus siirtynee B5:lle, johon melkein kaikki palaavat. Siellä on vielä tarinoita kerrottavana ja juonilankoja solmittavana. Jakson ihan viimeinen kohtaus, jossa Delenn selitti tulevaisuudesta, oli kyllä B5-teeman taustoittamana sen verran voimakas fiiliksen nostattaja, että tällaisia harvemmin näkee. Vuoden kausisykli toimii kyllä tässä sarjassa täysillä.

Erinomainen jakso, jonka ainoa kolhu oli lievästi kämppi Garibaldin mafiaisku. Loppu lähestyy, mutta ennen sitä on syytä päättää neljäs kausi, jonka päätösjaksolta odotan jo härön nimen perusteella jotain erikoista. Sitä paitsi on tavallaan outoa, kun vuosi päättyi jo nyt tällaiseen suureen wrapup-episodiin. Mitä kummaa voi vielä sattua...?