103 - Darkness Ascending

103

5. kausi, 15. jakso

Darkness Ascending alkaa kovin enteellisesti. Zocalo on raunioina, liekeissä ja täynnä ruumiita. Hävityksen keskellä on verinen Garibaldi, joka tarkkailee hämillään päähän ammuttua Sheridania, jonka vieressä lukee syyttävästi PETIT MINUT, kun toisaalla Zackin ruumiin vieressä taas kysytään MISSÄ OLIT. Franklin kömpii romun keskeltä syyttelemään, kuinka he tarvitsivat Garibaldia, mutta sitten hänet ammutaan. Syypää on toinen Garibaldi, jolla on aivan mahdottoman kokoinen pyssy ja hän kertoo heidän olevan koko sotkusta vastuussa. Ensimmäinen Garibaldi ei voi uskoa tapahtunutta ja jää pöydästä pursuavan mähmän ympäröimäksi.



Big Fucking Garibaldi 9000

Garibaldi herää painajaisestaan ja huomaa heti sänkynsä vieressä seisoskelevan Lytan, jonka silmät hehkuvat valkoista valoa. Lyta ei enää aio peitellä vorlon-modifikaatioitaan ja aikoo testailla, mihin oikeasti pystyy. Garibaldin ei kuitenkaan pitänyt herätä ja Lyta toteaa tämänkin olevan unta.



En nuku enää ikinä.

Garibaldi herää tuplapainajaisestaan eikä tämän syvemmälle enää mennä. Hän tähtääkin disorientoituneena aseellaan huoneeseen astelevaa Lise Hamptonia, joka ihmettelee, tervehtiikö mies aina näin rakkaimpiaan. Lise muistuttaa, kuinka Garibaldi antoi Marsissa hänelle ovikoodit sun muut, jos hän tulisi käymään ja hän ajatteli kerrankin yllättää Garibaldin. Hän ei kuitenkaan uskonut miehensä yllättyvän aivan näin pahasti. Ei Lisellä mitään tärkeää asiaa ole, hän vain ajatteli tulla pitkästä aikaa tapaamaan Garibaldia, kun Garibaldi ei ole tullut tapaamaan häntä. Garibaldi tuntuu rauhoittuvan ja ottaa neitinsä vastaan.

Delenn on Sheridanin toimistossa touhuamassa Allianssin asioita, kun Lennieriltä tulee videopuhelu. Lennier kertoo kolmesta uudesta iskusta Allianssia vastaan ja on saanut selville, että aina parikymmentä minuuttia ennen iskuja hän on poiminut kryptattuja centauri-signaaleja. Nyt hän aikoo selvittää niiden tarkoituksen. Lennier kysyy vielä varuillaan, ettei Sheridan vaan ole kuullut hänen tehtävästään. Hyvin ironisesti Sheridan on astumassa toimistoonsa juuri samalla hetkellä, mutta luikkii sivummalle salakuuntelemaan ja saa tietenkin koko jutun selville.

Lyta on ajamassa telepaattien asioita eteenpäin, kun neuvottelee erään bisnesmiehen kanssa. Lyta haluaa miehen yhtiöltä kartoitusmatkoihin pitkän matkan aluksen, johon mahtuu parisataa telepaattia. Tarkoituksena olisi luoda mahdollisia uusia kontakteja yhtiön laskuun ja jos sopiva asumaton planeetta löytyy, perustaa sinne telepaattisiirtokunta. Bisnesmies ymmärtää kyllä Lytan tarpeet, mutta bisnesmaailma ei toimi ihan näin yksinkertaisesti, sillä heillä on vielä siteet Psi-joukkoihin. Lyta yrittää vängätä, että Psi-säännöstöjen mukaan tutkimusaluksissa voi olla vain yksi Psi-paatti ja hänen telepaattiensa avulla kartoitus olisi rutkasti tehokkaampaa, mutta bisnesmies ei halua ottaa riskiä, kun se mitätöisi vakuutusasiat ja suhteet Psi-joukkoihin. Hän ei pidä kovin todennäköisenä, että Lyta saisi apua muilta tahoilta, jotka eivät ole joukkoihin yhteydessä. Lyta saa idean ja sopii tapaamisen G'Karin kanssa.

Vir pitää Londoa ajan tasalla Centauri Primen ja B5:n tapahtumista. Londoa kummastuttaa, kun centauri-hovia on alkanut yhtäkkiä kiinnostaa Allianssin kuljetusten aikataulut, mutta enemmän häntä hämää, kun kaikki päivittäiset tapaamiset muiden suurlähettiläiden kanssa ovat yhtäkkiä peruuntuneet. Onhan se totta, että Allianssin Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran, kun iskujen syyllisestä on varmoja todisteita, mutta nyt tuntuu pahasti siltä, ettei centaureihin luoteta. Londo tuhahtaa, että nykyään on ihan normaalia, ettei kukaan oikeasti luota kehenkään. Ainakin hänellä on loppupäivä näemmä vapaata, mutta edes uhkapelaaminen ei enää jaksa kiinnostaa häntä, kun päivät B5:llä ovat muutenkin täynnä riskejä.

Garibaldi on suihkussa, kun Lise kaivelee hänen kaappejaan ja ehdottaa, että heidän pitäisi mennä illemmalla deitille. Ilmapiiri kuitenkin viilentyy, kun hän poimii viinapullon kaapin perukoilta. Garibaldi tulee ulos suihkusta ihmettelemään mykkäkoulua ja Lise on syystäkin kiukkuisen näköinen. Hän raivoaa, kuinka viina on pilannut Garibaldin elämän jo kahdesti eikä voi uskoa, että mies on sortunut pulloon jälleen. Garibaldi vakuuttelee hyvin itsevarmaan sävyyn, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt hän on muuttunut mies ja täysin eri tilanteessa kuin ennen. Hän on kokenut vaikka mitä, mutta viime kuukaudet eivät ole olleet helppoja. Hän puolustelee itseään kertomalla Besterin tempusta ja Marsin vastarinnan muilutuksesta ja suuttuu, kun Lise yrittää kylmästi sääliä häntä. Garibaldi ei tarvitse kenenkään sääliä, kun nyt hän hallitsee pullon eikä toisinpäin. Lise pyytää, että jos Garibaldi edes hänen mielikseen olisi juomatta niin kauan kuin hän on asemalla. Garibaldi tyhjentää pullonsa lavuaariin.

White Star 27... tai siis Maria jatkaa matkaansa hyperavaruudessa. Kapteeni Montoya käy katsomassa, miten Lennierin dekryptausprosessi etenee. Lennier on saanut viestistä selvää kokonaiset kaksi sanaa: älkää vastatko. Hänellä on teoria, jota Montoya pitää nokkelana. Hän olettaa, että viestin kohteena on todennäköisesti suurempi avaruusasema ja he voisivat teoriassa seurata seuraavan viestin lähetyshetkellä takionipursketta suoraan asemalle. Montoyalle tulee viesti ja hän joutuu murskaamaan Lennierin toiveet, sillä presidentti Sheridan jyrähti Marian takaisin B5:lle.

Sheridan jyrisee myös Delennille, joka ei voi tajuta, miksi alus on kutsuttu takaisin. Sheridan uskoo hänen tietävän kyllä varsin hyvin, kun sai kuulla tiedustelutehtävästä, jota on häneltä piiloteltu. Hän pitää Lennierin lähettämistä vaaralliselle alueelle hyvin sopimattomana, kun ei kuullut asiasta. Delenn väittää, että olisi aivan yhtä sopimatonta olla lähettämättä Lennieriä paikan päälle, sillä Lennier tietää centaurien liikkeistä paljon enemmän kuin keskiverto sissi. Sheridan kuitenkin taipuu hieman pehmeämpään sävyyn, kun halusi vain suojella Lennieriä, kun Delenn on jo menettänyt viime aikoina Marcuksen ja Neroonin. Sheridanin ja Delennin riidalla ei ole kuitenkaan merkitystä, kun Lennier on jo tekonsa tehnyt. Montoya ottaa asemalle yhteyttä ja kertoo Lennierin kadonneen hävittäjän kanssa Marialta.

Lennier on todellakin lähtenyt sooloilemaan ja seuraa takionipursketta hyperavaruudessa. Hän pitää kirjaa hävittäjälle aikeistaan ja järkeilee, että aseman todennäköiseen sijaintiin ei hänen happivarastonsa riitä. Siksi hän ryhtyykin soveltamaan meditaatiokikkaa ja on ohjelmoinut tietokoneen informoimaan mahdollisista tielle osuvista aluksista. Hän toivoo totisesti olevansa oikeassa, sillä tältä reissulta ei muuten ole paluuta.

Lyta saapuu tapaamaan G'Karia, joka hämmästelee, että he eivät ole tainneet keskustella kahden kesken oikeastaan vuosiin. Lyta korjaa, että viime kerrasta on kuusi vuotta. Luultavasti viimeisin keskustelu tapahtui siis pilotissa ja silloin G'Kar oli tarjoamassa hänelle rahaa, jotta pääsisi käsiksi hänen DNA:nsa. Ei, tässä ei ole kyse mistään härskistä prostituutiosta, vaan Lytan telegeenit mahdollistaisivat narnien muinaisissa Varjosodissa sukupuuttoon kuolleiden telepaattien uuden nousun. Lyta kertookin, että on nyt valmis ottamaan G'Karin tarjouksen vastaan. G'Kar hieman punastelee, kun muistelee, että DNA-prosessin vaihtoehtoina oli joko kloonata Lytan geenejä tai paritella hänen kanssaan – tosin jälkimmäinen vaihtoehto ei ole yhteensopivuusongelmien vuoksi täysin yksiselitteinen. Lyta on valmis antamaan itsensä lisäksi myös muita telepaatteja narnipaattien luontiin. Vastineeksi hän haluaa vain kolmea asiaa, joista ensimmäisestä oli jo vuosia sitten puhetta. Rahan lisäksi hän haluaa viisi pitkän matkan kartoitusalusta siirtokuntaa varten ja hän myös toivoo, että koko juttu pidetään muilta salassa. G'Kar empii, kun on kuitenkin Allianssin johtoporukkaa, mutta Lytan mukaan narnien näin sisäiset asiat sietävätkin pysyä salassa. G'Kar näkee Lytan tarjouksessa houkuttelevan mahdollisuuden ja lupaa palaavansa asiaan. Lyta paljastaa vielä ovella, että sai hiljattain tietää, ettei hänen mielihyväkipupisteensä tunne rajoja. G'Karin lisäksi myös allekirjoittanut punastui.

Fresh Air -ravintolan romanttisessa ilmapiirissä muistellaan kunnolla menneitä, kun Garibaldi tajuaa, ettei ole käynyt täällä muutamaan vuoteen. Viime kerralla itse asiassa hänen seurassaan oli Sinclair, Ivanova ja Catherine Sakai ja puheenaiheena oli Sinclairin ja Catherinen aviosuunnitelmat. Samana iltana Garibaldia ammuttiin, presidentti Santiago salamurhattiin ja hieman tästä eteenpäin Sinclair lähti Minbariin ja Catherine katosi. Ei hitto, onko tästä jo näin kauan aikaa? Garibaldi jatkaa elämän ihmettelyä, kun Ivanovakin vasta lähti ja Franklin lähtee vuoden lopussa. Hän tunteekin itsensä viimeiseksi sotilaaksi, mutta Lise muistuttaa, että miehelle on aina paikka Edgars Industriesissa. Kaikesta päätellen Garibaldikin siis tulee jättämään B5:n taakseen – kenties lopullisesti – mutta ei ole vielä kertonut asiasta muille.

Tarjoilija tulee kysymään juomapuolta. Lise ottaa viiniä eikä tarjoilija tunnu uskovan Garibaldin kahvitoivetta ennen kuin tämä hermostuu asiasta. Lise ihmettelee Garibaldin kireyttä ja Garibaldi nurisee, että kerrankin olisi mahdollisuus oikein rauhalliseen iltaan. Hän siemaisee kahviaan, joka maistuu hirveälle, ja lähtee valittamaan keittiöön, mutta juokin kuppinsa tyhjäksi ja täyttää sen isojen setien limpparilla taskumatistaan. Olisin nauranut ellei tämä olisi niin surullista. Tarjoilija tulee paikalle virnuilemaan, että tarjoaa kyllä hänelle vastaisuudessa erikoiskahvia.



”Miksen minä tuota keksinyt?” takana tuumitaan.

Montoya ottaa yhteyttä Sheridaniin ja Delenniin kertoakseen Lennierin etsintöjen olleen tuloksettomia. Hän kehottaa heitä valmistautumaan pahimpaan, sillä Lennier on ollut liikkeellä jo 48 tuntia ja hävittäjissä riittää happea puoleksitoista päiväksi. Vaikka meditointi säästää happea, Lennier alkaa olla äärirajoilla. Niin hän onkin ja kuolisikin hetkellä millä hyvänsä ellei tietokone ilmoittaisi lähistöllä olevasta aluksesta kurssilla kohti takionipursketta. Lennier sopertaa ohjeet häivemoodiin ja saa hävittäjänsä telakoitua centaurien sotalaivan jättikokoisen siiven alle. Centaurit eivät huomaa mitään ja Lennier saa happivarastonsa täyteen. Hyppyportista hän päätyy muiden mukana Centauri Primen kiertoradalla kyttäävän valtaisan laivaston sekaan.



Minbarien käsikirja liftareille.

On kulunut jo kolme päivää Lennierin katoamisesta ja Sheridan on jo sängyssä pahoittelemassa ärähdystään. Delenn oli oikeassa eikä ole hänen vikansa, että Lennier on kadonnut. Delenn ei millään suostu uskomaan Lennierin kuolleen ennen kuin näkee ruumiin.

Samana yönä Vir herättää London, sillä Centauri Primelta on tullut tärkeä viesti. Eräs ministeri kertoo centaurien tietävän, että Sheridan ja muu Allianssi on sälyttämässä iskusyytöksiään heidän niskaansa ja olettaa, että ovat valmiina vaikka väärentämään todisteet. Londo ei sellaista uskoisi Sheridanista eikä edes G'Karista, kun ministeri arvelee narnien kiinnostuneen syyttelystä. G'Kar ei kuitenkaan kontrolloi kaikkia narneja ja ministeri on huolissaan. Hän toteaakin, että jos heitä vastaan toimitaan, Centauri Prime on pian sodassa.

G'Kar on kutsunut Lytan kuulemaan vastausta, joka on hallituksen vahvistama. Narnit suostuvat... mutta yhdellä ehdolla. Lytan ja telepaattien tulisi vain salakuunnella muita suurlähettiläitä ja ilmoittaa tietonsa Narniin. Lyta näyttää hyvin pettyneeltä eikä voi suostua, kun hänellä on sentään vielä pieni rahtunen soveliaisuutta jäljellä. Ei hän ihan Byron ole. Lyta on jo lähtemässä, kun G'Kar kertoo, että mitään tällaista ehtoa ei ollut. Hän halusi vain testata, kuinka pitkälle Lyta on valmis menemään ja on aivan tyytyväinen, että voi nyt luottaa häneen. Lyta näyttää onnelliselta ja he saavat diilinsä solmittua.

Lennier joutuu vaikeaan paikkaan, kun tuntee itsensä voimattomaksi. Liftattava sota-alus on nimittäin lähtenyt muutaman muun kanssa hyökkäykseen eikä Lennier voi kuin taltioida ympärillä avautuvan tuhon, kun centaurit hävittävät puolustuskyvyttömän saattueen. Hän jättäytyy pois kelkasta yleisen rojun suojaan, lähettää hätäviestin ja jää rukoilemaan kuolleiden puolesta.



Lens flaret ovat aina tarpeettoman cooleja.

Sheridan saa kuulla hyvät uutiset, sillä Maria on pelastanut Lennier ja Lennier on saanut kiistämättömät todisteet hyökkääjien alkuperästä. Delenn ei pysty sanomaan mitään vaan poistuu paikalta nojaamaan käytävän seinään tunteiden vallassa jossakin itkun ja naurun rajamailla. Sattumalta lähistöllä kulkenut Londo kysyy, onko Delennillä varmasti kaikki hyvin. Delenn kääntyy hänen puoleensa ja London hämmästykseksi halaa häntä pitkään ja hartaasti. Londo on hämmentynyt ja Delenn saa sanotuksi, ettei kaikkien näiden vuosien aikana ole koskaan halannut häntä ja tämä on kenties viimeinen mahdollisuus. Londo ei ymmärrä, mitä hän tarkoittaa.



Taas niitä kuvia, joita ei mukahauskalla kuvatekstillä särjetä.

Delenn vähän sättii Lennieriä sooloilusta, mutta on yhtä kaikki hyvillään samoin kuin Sheridan. Lennier luovuttaa maailman tärkeimmät tiedot presidentille, joka pyytää häntä lepäämään. Kahden kesken Sheridan miettii tosissaan, pitäisikö tiedot sittenkin lempata ilmalukosta, mutta heillä on silti edessään raskas velvollisuus. Neuvosto kokoontuu ensi tilassa huomenna käsittelemään todisteita, mutta sitä ennen Garibaldi saapuu paikalle. Sheridan kutsui hänet hakemaan Franklinin ja G'Karin kokoukseen tunnin päästä.

Franklin on juttelemassa Zocalolla London kanssa tohtorin biologisesta tietopankista, kun Vir tulee väliin ja kertoo kahden kesken Londolle kuulleensa, että Neuvosto kokoontuu huomenna. Londo ei olisi niin huolissaan, sillä eivät muut välttämättä syytä centaureja, mutta Vir paljastaa, ettei Londoa ole kutsuttu. Londo katselee epäluuloisesti Franklinia, jolle Garibaldi on kertonut käänteestä. Garibaldi käy vielä pilaamassa Lisen lämpimän aterian ja käskee naistaan painumaan ensimmäisellä lennolla takaisin kotiin, sillä huomenaamulla maailma on sodassa centaureja vastaan.

Puheet viimeisen kauden kehnoudesta voikin lopettaa tähän, sillä kyseessä oli kauden ehdottomasti tiukin jakso, vaikka jakso rakentuikin pitkälti tulevan kliimaksin rakenteluun. Kerronnallinen lumipallo lähtikin vyörymään sellaisella rytinällä, että tämä ei tule päättymään hyvin. Loppupuolen jännite olikin yksi sarjan voimakkaimpia, kun kohta tullaan polttamaan sillat erään mahtikansan kanssa, kun centauritkin tuntuvat olevan varsin perillä syytöksistä. Tällä kertaa tosin tilanne on vain muu maailma vs. centaurit (ja drakhit?), mutta pelkäänpä tämän vielä eskaloituvan ja väen kuolevan. Delennin centaurihali oli uskomattoman kaunis pieni kohtaus. Saapa tosiaan nähdä, miten Londo tarkalleen ottaen reagoi, kun sota syttyy. Muutenkin Delennin hajoilu Lennierin vuoksi oli sympaattista seurattavaa ja presidentillinen kahnaus asian suhteen meni hahmojen puolesta varsin luontevasti.

Jakson alku oli poikkeuksellisen synkkää ja kummallista settiä, sillä jos kyseessä oli enneuni, herra Garibaldille on käytävä vielä jotakin poikkeuksellisen hassua, jos Zocalo on säpäleinä ja hän hilluu megakokoisen fallospyssyn kanssa. Ja entä Lyta?! Tai sitten viina vain sekoittaa hänen päänsä. Viinan käsittely olikin aika hauskaa, kun Lise tuli päsmäröimään kunnolla. Ei Garibaldi sentään niin pahassa jamassa ollut kuin viime jaksossa. Luulin jo hänen sortuneen yhteistyökyvyttömäksi puliukoksi, mutta ei taskumatteilu silti kovin eheää kuvaa hänestä anna. Noin muuten Fresh Airin menneiden muistelu toi hienosti mieleen, kuinka pitkälle sarjassa on menty ja kuinka loppu alkaa häämöttää. Kaikki lähtevät lopulta eri suuntiin. Jotkut epäilemättä arkussa.

Lytaa olinkin vähän kaivannut ja hänen käyntinsä G'Karin luona oli aika mielenkiintoinen. Rohkenen epäillä, että Lyta ja G'Kar välttämättä jakaisivat petiä, sillä Byron kääntyisi haudassaan, mutta enpä tiedä, saattaa koko juttu olla vain bisnestä. Jännää kuitenkin oli, että asiasta on ollut jo kauan sitten puhetta. Siksi The Gathering on mielenkiintoista nähdä sarjan jälkeen, vaikka se tuotantoarvoiltaan ripulikakkaa tiettävästi onkin.

Tästä on erittäin hyvä jatkaa kohti Babylon 5:n loppuhuipennusta, mitä ikinä se sitten eteen iskeekään.

102 - Meditations on the Abyss

102

5. kausi, 14. jakso

Meditations on the Abyssissa Delenn ei oikein saa unta. Enemmänkin vaikuttaisi, että hän odottelee jotakin ja pian hänen pyramidihärpäkkeensä alkaakin hehkua. Sheridan noteeraa keventyneen sängyn ja kysäisee, mihin Delenn on paukkimassa keskellä yötä. Delenn heittää uskottavan hätävalheen kämppäänsä jättämistä Allianssin asiakirjoista ja siirtyy huppuun verhoutuneena alakansien hämyisään baariin, jossa saa heti pöytävieraakseen kutsumattoman urpon, jonka iskuyritykset ovat sympaattisen röyhkeitä. Kun urpo ei suostu suosiolla häipymään, Delenn leikkii hetken aikaa mukana ja murtaa hänen sormen. Lattialla vaikeroivan urpon viimeistelee vielä eräs toinen huppuheppu, joka pieksee hänet toimintakyvyttömäksi.

Delenn ja Lennier häipyvät baarista suojaisampaan paikkaan keskustelemaan. Lennieriä kummastuttaa, mikseivät he voineet tavata julkisemmassa paikassa, mutta Delennin asia on äärimmäisen arkaluontoinen eikä hän halua Sheridanin huolestuvan, kun presidentti tunnetusti välittää vähän liikaa ystävistään. Delenn kertoo Garibaldin drazi-keikasta ja centaurien jonkinlaisesta osallisuudesta koko sotkuun. Siksi hän pyytääkin Lennieriä liittymään White Star 27:n miehistöön, joka on lähdössä kohti centaurien avaruutta kouluttamaan sissejä. Aluksen kapteeni tulee pitää pimennossa Lennierin todellisesta tehtävästä eli centaurien tutkimisesta. Delenn ei voi olla huomaamatta Lennierin arpia, jotka ovat kuulemma peräisin harjoittelusta drazia vastaan. Hän onkin huolissaan Lennierin harjoittelutahdista, mutta Lennier vain väistelee aihetta todetessaan, ettei Delenn olisi häntä muuten kutsunut paikalle. Delenn haluaisi vielä keskustella hänen kanssaan vähän kauemmin, kun ei ole nähnyt häntä sitten Kuolleiden päivän. Tästä Lennierille juolahtaa mieleen paljastaa Mordenin ilmestyneen kertomaan, kuinka hän tulee pettämään sissit. Lennier ei voi jäädä pidemmäksi aikaa.

Londo saa vieraakseen pakettivuoren, jonka takana kyykkii Vir. Londo vitsailee, onko Vir varautunut maailmanloppuun ja on jo vähän huolissaan, kun kuulee ystävänsä käyneen kovin erästä pikaruokaketjua muistuttavassa McBari'sissa, kun ei sellainen sovi Virin asemassa olevalle. Vir ei tajua, mitä hän oikein tällä tarkoittaa, mutta he saavat muuta ajateltavaa, kun London salakuuntelupaikanninsauva alkaa piipittää. Londo kampeaa ruokakassin ylösalaisin ja paikantaa hohtohepillään sen pohjasta salakuuntelusirun. Vir kertoo ostaneensa leivät Zocalon drazilta ja Londo alkaa solvata oikein kuuluvalla äänellä drazeja ja drazi-suurlähettilään vaimon vehtaamista Gaim-suurlähettilään kanssa ennen kuin talloo sirun. Hän palaa vielä Virin kysymykseen ja paljastaa järkänneensä Virin tulevaisuuden kuntoon. Koska Londosta tulee keisari, B5:llä on auki centauri-suurlähettilään vakanssi ja Vir on tähän oikein sopiva valinta.

Lennier astuu White Star 27:n... tai siis Marian kyytiin, kuten kapteeni Enrique Montoya kippoaan kuolleen siskonsa mukaan kutsuu. Kapteeni on vaikuttunut Lennierin meriiteistä Varjosodassa, muttei aio antaa hänelle erityiskohtelua, kun hän on täällä muiden tapaan harjoittelemassa. Lennier tutustuu minbarikokelas Findelliin, joka kertoo kapteenin heille sälyttämästä tiedustelutehtävästä, muttei paljastanut tarkempia yksityiskohtia. Lennier arvelee Montoyan kouluttavan heille ihmisten tapaan oma-aloitteisuutta, kun minbarit ovat vuosituhansia olleet kaavoihinsa kangistuneita. Lennier tarjoutuu auttamaan Findelliä tarvittaessa, jos tällainen ajattelu tuntuu vaikealta, mutta Findelliä vihjailu tuntuu nyppivän.



”Nimeni on Enrique Montoya. Tapoit hamsterini. Valmistaudu kuolemaan.”

G'Kar liittyy Sheridanin, Delennin ja drazi-suurlähettilään pikku kokoukseen hehkumaan onnesta, kun pian koittaa hetki, jolloin hänen tekosilmänsä vaihdetaan oikean väriseksi. Drazilla on kuitenkin vähän muuta asiaa, sillä hän kertoo uusimmasta drazeja vastaan tehdystä iskusta ja uskoo Neuvoston kyllä piilottelevan syyllistä, kun eivät halua Allianssin maineen pilaantuvan. Muut vaihtavat kiusaantuneita katseita, kun drazi meuhkaa vimmoissaan centaureista ja pyytävät vielä kärsivällisyyttä, jotta saavat todisteita. Londo käväisee paikan päällä, vaikka Sheridan käyntiä vähän vastusteleekin, mutta London on pakko heittää julmaa läppää drazi-suulähettilään vaimosta ja ennen kaikkea ilmaista, kuinka mahdottoman onnetonta sakkia hänen salakuuntelijansa olivat, kun eivät osanneet piilottaa edes yksinkertaista sirua. Hän tietenkin vihjailee rankasti drazin suuntaan.

Franklin poimii G'Karin tekosilmän kuopastaan. Kohtaus onnistui näyttämään koruttomuudessaan groteskilta, vaikka G'Karilla oli tehosteshotissa ihan selkeästi maski. Tarkastellessaan uuden silmän toimintakykyä Franklin mainitsee lukeneensa G'Karin Kirjaa, jota pitää kiinnostavana, sillä onhan hän sentään fundamentalisti. Ei siis uskisfundamentalistihihhuli vaan tietoteoriafundamentalistihihhuli - häntä kiinnostaa eri uskonnot, kun ne riisutaan ydinajatusten tasolle. Tai jotain sellaista. Erityisesti häntä kiinnostaa eräs tietty tahra, joka on löytänyt tiensä kaikkiin Kirjan kopioihin. G'Kar vitsailee, että kaikki Kirjassa on tietysti pyhää sanaa... ja kyseinen pyhä tahra on peräisin Garibaldin kahvikupista. Nerokasta. G'Kar saa toisen punasilmänsä ja näyttää aidosti onnelliselta, ehkä onnellisemmalta kuin vuosiin. Hän on Franklinille vastapalveluksen velkaa ja Franklin pyytääkin päästä seuraamaan G'Karin messiassessioita narnilaumansa kanssa. Sen G'Kar pelastajalleen suo.



Mitä Lasik-leikkauksessa oikeasti tapahtuu.

Maria loikkaa hyperavaruudesta normiavaruuteen, jonne se jättää Lennierin ja Findellin hävittäjät tiedustelemaan. Kaikki näyttäisi olevan päällisin puolin kunnossa - mitä nyt happea on tunniksi ja Mariakin loikkaa pois paikalta. Findell on jo hätääntymässä, kun Lennier taas rationalisoi tilannetta. Ehkä Marialle tuli hätäsignaali tai muuta kiireellistä. Joka tapauksessa lähin asuttu planeetta on liian kaukana. Hetken radiohiljaisuuden jälkeen Lennier kysyy, onko Findell vielä tolpillaan, ja ehdottaa Turvalin opettamaa meditointia, jolla pysyy hengissä jopa pari ylimääräistä tuntia. Kuluu noin tunti eikä itsekseen vaikeroiva Findell selvästikään ole tolpillaan ja sopertaa jo avun hakemisesta. Pelastus saapuu Marian muodossa, sillä koko hylkäys oli vain osa Montoyan oppituntia. Näin voi käydä tositilanteessa ja silloin on parasta hallita keinot selvitä hengissä. Hän päsmäröi erityisesti Findellin kimpussa kouluttaessaan, että sissit eivät pelkää kuolemaa. He pelkäävät vain epäonnistumista. Lennieriä Montoya sen sijaan kehuu.

G'Kar on opettamassa narnejaan, kun Franklin myhäilee kiinnostuneena sivummalla. Eräs narneista kysyy tyhjentävästi totuuden ja jumalan olemuksesta, josta G'Kar innostuu kunnolla ja esittää mutkikkaan valonlähdevertauksen, josta ei syvällisyyttä puutu. Viisaat sanat kaikuvat salissa hukkaan, kun sama narni kysyy uudestaan, mitä totuus ja jumala ovat. Hieman turhautuneena G'Kar heittää takamuksestaan, että totuus on joki ja jumala joen suu. Narnit huokailevat haltioituneina ja hajaantuvat paikalta. Franklinia vain huvittaa. G'Karilla on edessään vielä suuri operaatio saada hieman yksinkertainen kansa havahtumaan uuteen maailmaan.

Vir marssii Zocalolle räyhäämään kauppiasdrazille salakuuntelusirusta, mutta drazi vain piruilee, mitä tuollainen heikko rääpäle oikein tuossa vinkuu. Vir talsii lannistuneena pois London luokse nyhtämään miekan seinältä. Londo seuraa ihmeissään perässä ja on oikein ylpeä, kun hänen suojattinsa on paskonut drazin hedelmäkojun, uhkailee drazia ja tyytyy survomaan tämän lättyyn viinirypäleitä. Drazi anelee armoa ja Londo ylpeilee Zackille ylentäneensä Virin. Kenties hänestä sittenkin on suurlähettiläsainesta.



Centaurit rypälepommittamassa drazeja.

Maria on siirtynyt lähelle asteroidikeskittymää, jossa Montoya järjestää neljälle minbarikokelaalle pikku pääsiäismunametsästyksen. Jokaisen tavoitteena on tuhota vähintään kymmenen kohdetta kolmestakymmenestäyhdeksästä. Findell kummastelee, eikö joku heistä tule epäonnistumaan. Montoyasta tällainen skenaario voimistaa vain kilpailuviettiä. Findell jää nurisemaan Lennierille, että Montoya on ottanut hänet silmätikukseen ja oikein haluaa hänen kämmivän. Lennier epäilee kuitenkin, mahtaako Findell olla uransa suhteen tosissaan, kun kuulee tämän ryhtyneen sissiksi, kun pari sissiperheenjäsentä kuoli Varjosodassa. Hänestä sissiksi pitää haluta eikä vain koska pitäisi.

Harjoitus alkaa ja Lennier on nopeasti johdossa, kun Findell on nollilla. Findell ei vastaa Montoyalle vaan katkaisee yhteydet ja mutisee samalla kuolemasta, kun suuntaa kurssinsa kohti jättiläismäistä asteroidia. Lennier lähtee perään ja ottaa privaatisti häneen yhteyttä. Findell nurisee, että epäonnistuu kuitenkin eikä hän voi häpeältään enää palata kotiin. Montoya raivoaa, mitä hittoa siellä oikein tapahtuu. Lennier katkaisee yhteyden ja yrittää lukita aseensa Findellin moottoreihin, mutta sissikalibroidut järjestelmät eivät tottele kamutulta. Lennier vaihtaa manuaalitähtäykseen, lamaannuttaa moottorit ja sysää kolaroimalla Findellin turvaan, kun törmää melkein itse asteroidiin.

Montoya on syystäkin vihainen ja vaatii selityksiä. Lennier valehtelee Findellin vastalauseista huolimatta minbarimaiseen häpeänpelastustapaan, että hänen aluksensa tietokoneessa oli vikaa ja se ampui Findelliä ennen kuin hän ehti korjata virheen. Findell puolestaan auttoi häntä törmäämästä asteroidiin. Montoyaa ei niinkään kiinnosta, mitä siellä oikeasti tapahtui, kun arvosanat pitää kuitenkin antaa. Lennierin hän reputtaa ja antaa Findellille neutraalin arvosanan. Tämän jälkeen hän antaa vakavaan sävyyn Findellille arvokkaan tehtävän, jonka luulisi hänelle sopivan. Findell saa luvan palata Minbariin ja liittyä sissien rekrytointitoimistoon kysymään tulevilta nyypiltä, haluavatko he todella tulevaisuutta sisseinä. Näiden asioiden kanssa painivan Findellin luulisi olevan työssä ammattilainen ja ainakaan hän ei tapata itseään vaarallisemmissa tehtävissä. Findellin lähdettyä Montoya kuitenkin kehuu epävirallisesti Lennieriä hyvästä työstä, mutta antaa vielä kallisarvoisen ohjeen, sillä koskaan ei pidä olettaa, etteikö privaattilinjoja salakuunneltaisi.

Sheridan, Delenn, Franklin ja Zack ovat illallista viettämässä ja Zack hauskuuttaa muita Virin Zocalo-sankaroinnilla, jossa kaikki päättyi lopulta hyvin. Sheridan tietää, ettei hänen pitäisi toivoa tällaista, mutta olisi kuitenkin halunnut, että salakuuntelulaite olisi jäänyt vähän pidemmäksi aikaa Londolle. Delenn kuitenkin arvelee, että Londo tuskin tietää kovin paljoa iskuista ja olettaa, että häntäkin korkeavirkaisemmat pyörittävät operaatiota. Jotain heidän tulisi asialle tehdä, sillä tätä menoa Allianssi luhistuu jäsentensä kiistelyyn ja syyttelyyn. Heitä jää vielä kaivelemaan Garibaldi, sillä Delenn lähetti hänelle kyllä kutsun liittyä safkaseuraan, mutta eipä ole miestä näkynyt.

Garibaldi röhnöttää kämppänsä lattialla, laulelee, naureskelee ja ryyppää vailla huolta tai murhetta oikeastaan mistään. On hän sentään linkkinsä sijainnista huolissaan ja kömpii ylös kaivamaan sen jostakin sohvan perukoilta. Hän ottaa yhteyttä Fresh Airiin ja tilaa suureellisesti mestan tujuimman pizzan kotiinkuljetuksena, jonka jälkeen lysähtää lattialle pitämään hauskaa, kun hänen alavireinen spiraalinsa päättää jakson todella synkkään melodianpätkään.



Garibaldi korkkaa naisten sijaan pulloja.

Hiukan sirpaleinen jakso, jonka kaikki juonikuviot toimivat - ja mikä tärkeintä, B5:n maaginen Hyvä Meininki oli vahvasti läsnä. Johan jo tässä esiintyikin suurin osa näyttelijöistä, jos Lytaa ja yllättävän paljon vitoskaudella poissa ollutta Lochleyta ei lasketa. Olenkin vähän ihmetellyt kapteenin alikäyttöä, sillä onhan hän sentään aseman johdossa. Lyta taas ajelehtii irrallaan telepaattikuvion päätyttyä ja hänellekin olisi hyvä keksiä vielä jokin funktio, jossa pääsisi esiintymään muiden kanssa. Näiden puutteiden vastapainoksi Virin paluu pitkähkön tauon jälkeen oli erittäin piristävää, kun hänet saatiin riehumaan Zocalolle. Eiköhän hänestä vielä keisari tule ainakin ennustusten mukaan, mutta B5:n suurlähettilään rooli on hyvissä käsissä. On oikeastaan vaikea sanoa, onko G'Kar hienompi täysin raivoissaan vai onnellisena, mutta harva näyttelijä pystyy olemaan niin aidosti onnellinen kuin Katsulas. Silmäoperaatio olikin G'Karille pieni onnenhetki, mutta tyhmien narnien paimentaminen opetti taas, että on narnien ajattelutavassa vielä petrattavaa.

Lennierin sissiseikkailu oli pisin yksittäinen tarina ja vaikka se kenties onkin vain irrallista huttua, sissien koulutusmetodit karismaattisen kapu Montoyan – oli kyllä mainio hahmo! - seurassa paljastivat yhtä paljon sisseistä kuin viime jakso Psi-joukoista. Ankaraa touhua tällainen ja empivän Findellin todelliset motiivit toivat elävästi Marcuksen mieleen. Tosin Findellistä ei ole yhtään kenttätyösissiksi, mutta hahmon kohtalo jätti silti hyvän fiiliksen, vaikka hahmo vähän turhan vikisijä olikin. Lennierin reaktiot jaksavat vieläkin kylmätä aina kun Sheridan ja kolmiodraama otetaan puheeksi. Delennin ja Lennierin alkupuolen keskustelussa olikin jonkin verran katkeruutta ja synkkyyttä, kun Delenn ei oikein tiennyt, miten kommentoisi vihjailuihin sissien pettämisestä. Jakson ihan alun baaritouhussa taas oli mukavan badass-meno päällä, kun Delenn pääsi murtamaan sormellaan sormen.

Jaksossa oli paljon kaikenlaista, mutta karuudessaan kaikkein jykevimmin iski silti Garibaldin syöksykierre, täyslatinki ihan lopussa. Hänen nykytilaansa oli suoraan sanottuna epämukavaa seurata. Oli erään Ivanovan viettelytanssiakin epämukavaa seurata, mutta tässä on kyse vähän eri asiasta. On juoppoudesta ehkä kerrottu riipaisevampiakin tarinoita, mutta silti Garibaldilla menee nyt niin lujaa, että jos hänellä menisi yhtään lujempaa, hän menisi takaperin. 

101 - The Corps Is Mother, the Corps Is Father

101

5. kausi, 13. jakso

The Corps Is Mother, the Corps Is Father kääntää katseen kohti Psi-joukkoja ja erityisesti ystäväämme Alfred Besteria. Viimeistään tämä seikka tuli selväksi, kun Psi-joukkojen ruma propaganda tunki lonkeronsa Babylon 5:n introsekvenssiin, jossa tutun B5-miekkalogon korvasi Psi-atrain ja TRUST THE CORPS. Harvoin kehtaan itsekseni ääneen nauraa, mutta tämä oli sen arvoista. Nerokasta. Nähtävästi heidän päämajaansa ei olla pommitettu ihan maan tasalle tai sitten kyseessä on joku toinen Psi-kerrostalo – oletettavasti koulutuskeskus - joka lymyilee Earthdomen kupolin uumenissa kovin futuristis-idyllisissä maisemissa. Bester on palannut New Orleansin keikaltaan kertomaan esimiehelleen B5-raportista sekä tapaamaan kahta uutta lupaavan oloista kyttäkokelasta, aasialaisheppu Chen Hikarua ja Besteriin välittömästi ihastuvaa, varsin viattoman herttaista Lauren Ashleyta. Bester tuntuu olevan nyypille kova sana, ja ohjastaessaan heitä kliinisten, täynnä raflaavia JOUKOT ON ÄITI, JOUKOT ON ISÄ-, TOTTELE-, MATERNIS PATERNIS-, LUOTA JOUKKOIHIN ja SUOJELE PERHETTÄ -tauluja olevien käytävien halki hän kertoo heille, että B5 on vähän yliarvostettu paikka. Hän pääsee heittämään myös hupaisan Napoleon-vertauksen aseman nykymenosta.



Babylon 5:n Trust the Corps -spinoff jäi valitettavasti yhden jakson mittaiseksi.



Tällaista se aina on, kun Walter Koenig käy jossain Scifi-conissa.

Juonentynkää konseptiepisodille tarjoaa itsekseen flippaileva rastamusta, joka kaivelee lappuja ja kinastelee itsekseen mielestään hypistellen samalla B5-mainosbrosyyriä. Hän lähtee ja jättää tappamansa kämppiksen lattialle haisemaan.

Bester vie kierroksellaan suojattinsa seuraamaan kahden miehen istumista, mikä on paljon mielenkiintoisempaa kuin miltä se päälle päin näyttää, sillä he ovat syventyneet syväluotauksen jalon taidon harjoittamiseen. Kokelaat pitävät altistumista vaarallisena ja totuus näyttää vielä rujommalta, kun he vilkaisevat telekatseellaan, miltä tuijotuskilpailu oikeasti näyttää. Syväluotaaja on pirstomassa telelonkeroillaan estäjän telekupolia. Bester opettaa, että tällaista kuritusta kenttätyöläisten tulee kestää tunnin putkiin. Jatkuva harjoittelu onkin tärkeää, jos he mielivät saada karkupaatit kiinni, sillä yhtä perhettähän he kaikki ovat.



Vorlonit ja Varjot eivät suostu pysymään poissa.

He siirtyvät luentosaliin seuraamaan dokumenttia, jossa komea jätkä Gordon propagandoi olleensa ennen paossa ja kuvamateriaalilta näkeekin, kuinka sliipattu äijä oli ennen varsinainen luolamies. Gordon opettaa tietopläjäyksessään, että jopa 42,5% Psi-joukoista paenneista päätyy yhdeksän kuukauden sisällä itsemurhaan, mutta Bester keskeyttää opetusfilmin, kun eräs nainen käy kuiskuttamassa hänelle asioita. Tieto murhasta on levinnyt ja Bester kokelaineen saapuu rikospaikalle. Bester saa asiakseen yhyttää tappajakämppiksen, mutta ennen tätä hän lohduttaa vielä isällisesti murhatun naisystävää.



Telepathy Science Theater 2262

Lauren käy illemmalla Besterin luona, kun murha jäi vaivaamaan häntä. Hän kysyykin, onko Bester jo tottunut kuolleiden näkemiseen. Bester kertoo, että tavallisten kuoleminen ei häntä haittaa, mutta jos joku lähtee telepaattiperheestä, se ei ole koskaan helppoa. Lauren haluaa tietää kuuluisan Besterin taustan, joka on tavanomaisen traaginen, sillä hän menetti vanhempansa vauvana ja päätyi sattumalta joukkojen adoptoimaksi. Laurenia kiinnostaa myös Besterin rakkauselämä. Besterillä on kyllä oma kulta, mutta rivien välistä voi lukea, ettei Carolyn taida olla ihan vielä täydessä rakkauskunnossa. On jo myöhä ja Bester pyytääkin Laurenia häipymään, mutta kouluttajastaan hullaantunut kokelas vihjaa, että voisi kyllä viettää täälläkin yönsä. Bester toteaa hienotunteisesti Laurenin olevan tosi herttainen, mutta valitettavasti hänen sydämensä on viety. Tosin hän lupaa kertoa heti ensimmäisenä Laurenille, jos jotain muutosta tulee asiaan. Lauren häipyy ja melkein samalla ovenavauksella Besterin luokse tulee hänen esimiehensä, joka kertoo murhaajan livistäneen erittäin todennäköisesti Besterin lempipaikkaan... Babylon 5:lle. Bester tyytyy irvistämään.

Psi-joukoille informoidaan aamulla murhaajasta, Jonathan Harriksesta. Hän on lajiaan P-10 eli varsin vaaralllinen tapaus. Esimies informoi vielä erikseen Besterille, että Harris on erikoistunut mielen repimiseen eli hän on paha vastus myös telepaateille. Chen yrittää kerätä lisäpisteitä kysymällä, eikö B5:n virkavalta pystyisi nappaamaan Harrista, mutta saa kuulla, että jo P-8 -luokan telepaatti pyyhkii tavallisilla lattiaa. Sitä paitsi koko tapaus on Psi-joukkojen sisäinen ja heidän tulee pitää itse huolta perheestään. Bester ja hänen kokelaansa lähtevät parin tunnin sisällä kohti B5:ä, kun muu jaos keskittyy tutkimaan Harriksen taustaa ja mahdollisia muita pakoreittejä.

Ennen lähtöä Bester on vielä syventynyt Harriksen valokuvaan ja saa kuvan miehestä jotenkin suggestoitua peilikuvakseen, kun koittaa mitä ilmeisimmin päästä jyvälle hänen järjenjuoksustaan. Peilikuva vain tuhahtaa motiivikseen tehneensä sen, koska voi ja ettei Bester koskaan ymmärtäisi. Chen keskeyttää ajatuksiinsa syventyneen Besterin kertoakseen lennon saapuneen.

Harris on hyvällä tuulella ja on astunut B5:n alamaailman hämyisään kasinoon. Hän eksyy pokeripöytään ja kysyykin, voiko liittyä mukaan. Muut pelaajat vain naureskelevat itsekseen, kun Harris kertoo oppivansa säännöt kyllä nopeasti, mutta eivätpä naura enää pelin jälkeen, kun hän on vienyt muiden rahat. Eräskin mies läimäyttää pöytää ja marssii vimmoissaan pois paikalta. Eräs toinen mies jää seuraamaan kiinnostuneena Harrisin poistumista. Huono häviäjä on todella huono häviäjä, kun hän yhyttää Harriksen ja vaatii rahoja takaisin. Hän paiskaa Harriksen maahan, mutta telepaatti alkaa mutista maanisesti, ettei ”häntä” kannata suututtaa. Hän repiikin miehen mielen kappaleiksi varsin groteskin näköisesti. Silmät vuotavat verta kuin Grey 17 Is Missingiä katsoisi. Harriksesta kiinnostunut mies on lähtenyt seuraamaan häntä.

Chen ja Lauren oppivat hyperavaruudessa piileskelevällä Psi-emoaluksella Besteriltä, että emoalukset ovat heidän sakkinsa valttikortti. He jatkavat sukkulalla asemalle, jossa heidät vastaanottaa Zack, jolla on taas kerran niin mahdottoman hilpeää keskusteltavaa Besterin kanssa. Zackia ivallisemmaksi on vaikea mennä. Bester selittää heidän olevan Psi-kytän murhannutta telepaattia etsimässä. Repesin Zackin ”mikä menetys” -reaktiolle. Lauren puolestaan tirskahtaa itsekseen eikä Zack tajua, mistä on oikein kyse, mutta eivätpä tavalliset Besterin mukaan tajuakaan. Bester televitsaili suojatilleen Zackista.

Bester saa ongittua Harriksen oletettavan huoneen eräältä drazilta, mutta heidän pitää vielä sääntöjen mukaan saada vartija avaamaan ovi. Bester lähtee Babcom-puhelulle, mutta Chen päättää Laurenin estelystä huolimatta kerätä irtopisteitä osoittamalla oma-aloitteisuutta eli sooloilemalla. Hän lesottaa hakkerointityökalullaan, jolla akatemia-aikoina tirkisteli tyttöjä, ja murtautuu Harriksen pilkkopimeään kämppään. Hän kompastuu ja huomaa vierellään ruumiin. Teatraalinen kauhunkarjaisu oli nolohko tyylirikko.

Zackilla riittää ilkuttavaa, kun pelkkä Besterin läsnäolo tuntuu keräävän puoleensa ruumiita. Tämä ruumis ei ole kuitenkaan sama kuin Harriksen vastikään tappama vaan on ollut vainaa jo miltei viikon. Tapettu on tunnistettu uhkapelaajaksi ja häneltä on kadonnut rahojen lisäksi tunnistekortti. Näyttäisi siltä, että Harris tarvitsee rahaa ja on haalinut sitä kasinolla. Koska telepaatit ovat yleisesti surkeita uhkapelaajia, Harris on todennäköisesti nyysinyt tappamansa taidot.

Murhat eivät jää tähän, kun sairastuvalle on raahattu tuorein ruumis. Franklin kummastelee, kun näyttäisi siltä, että uhrin aivosolut olisivat räjähtäneet merkillisellä tavalla. Besterille tämä ei käy järkeen, kun tällaista vahinkoa saisi aikaan vain hänen kaltaisensa P-12 ja Harris on ehdottomasti P-10. Franklinille hän inttää, ettei ole koskaan väärässä, mutta kun kyttäkolmikko siirtyy tuvan ulkopuolelle, Bester on huolissaan. Hän pyytää Laurenia ottamaan päämajaan yhteyttä, jotta saa kopiot kaikista Harriksen pöydällä olleista lapuista. Chenin hän lähettää alakansille etsimään tietoja, mutta varoittaa, ettei Harrikseen kannata luoda kontaktia. Bester itse lähtee tarkistamaan, ettei Harris vain olisi jo lähtenyt pois asemalta.

Chen päätyy jaksossa aiemmin esiintyneelle kasinolle jututtamaan retardilta Woody Harrelsonilta näyttävää baarimikkoa, joka urputtaa, ettei noin nuorille pennuille tarjoilla. Sen jälkeen hän tarinoi, minkä sorttista kaiffaria kasinolle eksyy ja on jo pääsemässä pak'ma'rien selkämöykkyjen salaisuuteen (Word of Straczynski paljastaa muuten niiden olevan naaras-pak'ma'roja, seriously), kun Chen on paikantanut tarvitsemansa. Chen siirtyy sivummalle ottamaan yhteyttä Besteriin, mutta Harriksen perässä pyörinyt hämäräheppu puukottaa hänet hengiltä.

Tällä kertaa Zack sentään osoittaa myötätuntoa kuolemasta Besterille. Bester pyytää häntä pitämään krokotiilinkyyneleensä ja keskittymään asiaan. Kuvamateriaali näyttää pienen vilauksen puukotuskädestä, jossa komeilee ruma tatuointi, mutta sellaista ei Harriksella pitäisi olla. Sellainen sen sijaan on Brycella, joka on jeesannut Harrista ja ottanut pienen osingon uhkapelivoitoista vastineeksi avustaan. Bryce tietää, missä mehukkaimmat pelisessiot luuraavat, mutta häntä kiinnostaa silti tietää, mitä Harris oikein pakenee. Harris väittää, ettei tiedä sitä itsekään.

Bester ja Lauren ovat käymässä läpi Harriksen tietoja, joista ei ole irronnut hirveästi, mutta eräs kuvamateriaali paljastaa vähän liikaa. Harris on siinä harjoittelemassa syväluotausta kämppiksensä kanssa, kun flippaa hetkeksi ja pahoittelee heti tapahtunutta, koska ”hän” aiheutti sen. Bester kelaa kohtauksen muutaman kerran ja pohtii, miksi hän puhuu itsestään kolmannessa persoonassa, mutta tajuaa sitten, mistä on kyse. Persoonallisuushäiriöiset ovat harvinaisia telepaatteja, ja se selittäisi alkuperäisen murhan, koska Harriksen toinen persoona ei halunnut asian paljastuvan, sillä telepaatit pyrkivät aina pääsemään heistä eroon. Eihän Harris sarjan ensimmäinen monipersoonainen telepaatti ole, sillä Taliaanhan oli pultattu salapersoona ja tämän vuoksi hän pääsi kulissien takana hengestään. Toisekseen toinen persoona voisi helposti olla P-12 -luokkaa. Kolmanneksi teoria selittäisi kaikki Harriksen eri käsialoilla ja nimillä rustaamansa sepustukset. Neljänneksi Harris on kaikesta päätellen äärimmäisen vaarallinen tapaus.

Paitsi ei hän ihan ole. Harris ja Bryce jäävät matkalla kasinolle vartijoiden haaviin ja perääntyvät erinäisten laatikoiden taakse ammuskelemaan, kun Harris alkaa jälleen flippailla. Bester ja Lauren tulevat myös paikalle ja Bester kehottaa Harrista antautumaan, jotta hän pääsee takaisin omiensa luokse. Kovin nöyräksi vaihtunut Harris antautuu ja Brycekin luovuttaa.

Tappelussa PPG:stä olkapäähänsä tällin saanut Bester ”pääsee” sairastuvalle Franklinin paikattavaksi ja Bester on jo lähdössä, kun Franklin ehdottaa, että haavan kannattaisi antaa parantua kunnolla. Bester kysyy, miten hänen hyvinvointinsa muka tohtoria liikuttaa, kun Franklin ei muutenkaan pidä hänestä. Ei Franklin pidäkään, mutta lääkäri hänessä pitää ihan tasapuolisuuden nimissä jopa Besterin kaltaisista ärsyttävistä, omahyväisistä ja jumalkompleksisista hyypiöistä. Bester virnistää imartelulle ja on jo siirtymässä pois sängystä, kun horjahtaa puolikuntoisena. Franklin pelastaa hänet rähmälleen lentämiseltä. Bester kun oli niin varma, että Franklin olisi kauemmin mietittyään antanut hänen kaatua, mutta Franklin kiistää sellaisen ja hämmästelee tavallisten ja telepaattien kiistelyä. Missä muka on sanottu, että heidän pitäisi aina tapella? Lauren tulee paikalle kertomaan, että Zack on luovuttanut sekä Harrisin että Brycen heidän tuomittavaksi, mutta hänestä vähän tuntuu, että Zack vain haluaa Besterin pois asemalta, kun ei pidä heistä.

Bester ja Lauren ovat tylsällä kuuden tunnin mittaisella paluumatkalla emoalukselle ja Lauren vain jaksaa ihailla Besteria. Hän jopa lupaa hieroa sankariaan, joka ei koskaan anna periksi. Bester jää miettimään, että on aina ollut vähän kahden vaiheilla asian suhteen. Lauren kiinnittää huomiota heidän huumattuihin matkustajiinsa ja anelee Besteriltä lupaa hoidella Bryce. Bester varmistaa, että nuori ja turmeltumaton tyttö tosiaan haluaa sitä, ja antaa luvan. Brycen henkeään haukkova siluetti kieppuu puna-avaruudessa. Bester kysäisee, oliko Bryce Laurenin ensimmäinen ja myöntävän vastauksen kuultuaan tokaisee laiskanlaisesti, että ehkäpä hänestä sittenkin tulee vielä osa Psi-joukkoja.



Sen siitä saa, kun matkustaa ilman lippua.

Filleri perustason juonella, mutta näillä seikoilla ei ole niin mitään valtakunnan merkitystä, kun ottaa huomioon sen, että A) tämä oli erittäin nokkela konseptiepisodi ja B) Alfred Bester. Bester-faneille tämä lieneekin varsin erityinen jakso, sillä ensimmäistä kertaa miehen pääsee näkemään hänen näkökulmastaan ja inhimillisyyspisteitä suorastaan ropisi. Bester on kunnon mies, hän sattuu olemaan erittäin hyvä työssään ja arvostettu olento työyhteisössään. Hän herättää kunnioitusta ja ihailua nuoremmissaan ja on kaikkien janoisten sankari. Kertoo paljon, kun kaikki omat kutsuivat häntä Aliksi. Jos Besteriä ei enää jostain syystä tämän jälkeen ehditä nähdä, tässä on mitä mainioin joutsenlaulu hänelle. Niin, onhan hän tietysti pahis ja ideologisesti täysin fasistisessa paskalafkassa, joka tihkuu propagandaa ja vääriä mielipiteitä, mutta kun tällaisen jakson kerran näkee, ei Psi-joukkoja – eikä Besteriä! - enää voi pitää kasvottomina pahiksina. Tykkäsinkin suuresti tästä erikoisesta näkökulmasta, sillä kerrankin Besterin touhuja tykkäsi kannustaa. Eihän hän pahalla asialla ollut B5:lläkään, kun oikeasti vaarallisen jakomielitautisen telepaatin metsästys oli ihan järkevä syy käynnille. B5 tuntui jopa suorastaan vieraalta tästä näkökulmasta, eihän siellä ollut muita tuttuja kuin Zack ja Franklin, joiden kautta käsiteltiin Psi-joukkoja vihamielisestä ja neutraalista näkökulmasta. Ei jakso olisikaan tarvinnut enempää pääkastia, kun ei se nytkään tuntunut ontolta. Paitsi ehkä juoneltaan, mutta se olikin koko ajan tekosyy.

Ei juonessa tietysti sinänsä mitään vikaa ollut, Harris oli ihan hauska pahis – tai no oikeastaan traaginen olosuhteidensa uhri, kaikkihan Psi-joukoissa ovat Järjestelmän uhreja – ja multipersoona muistutti minua Taliasta, jonka Psi-joukot lopulta pilasivat. Ainakin kokelailla oli kivaa, parivaljakko oli ihan onnistunut, sillä Chen oli sellainen kärkäs pyrkyri – vaikkakin viaton – ja pääsi hengestään. Sietikin kun se kauhunkarjaisu oli oikeasti aika kökkö. Aina ei kaikki pääty iloisesti. Söötistä Laurenista tykkäsin, sillä jatkuva Besterin ihailu huvitti ja samalla myös suretti, sillä tyttö vaikutti ihan Psi-joukkojen aivopesemältä. Loppu tarjosikin harvinaisen kylmää kyytiä, kun kuolemaan epävarmasti suhtautunut neiti flushasi epäröimättä ei-telepaatin ilmalukosta. Tervetuloa vaan Psi-riveihin sinullekin.

En luota Psi-joukkoihin.

100 - The Ragged Edge

100

5. kausi, 12. jakso

The Ragged Edgessa Sheridan on hautautumassa allekirjoitettaviin sopimuksiin, kun Delenn tulee kertomaan, että he ovat jo myöhässä Allianssin kokouksesta. Sheridan tulee jälkijunassa ja yllättyy, kun paikalla on vain Delenn. Muut Allianssin suurlähettiläät kun ovat ryhtyneet boikotoimaan neuvostoa, jotta Allianssi saisi jotain näyttöä aikaiseksi vakautuneesta avaruuden kuljetusreittitilanteesta tai löytäisi edes syyllisen iskuihin. Oikeassahan he Sheridanin mielestä ovat ja Allianssi tarvitseekin pienen hengähdystauon, kun telepaattikriisikin on tauonnut. Samoihin aikoihin jossakin toisaalla drazien suojeluksessa olevan ihmisten Red Star 9 -kuljetuksen kimppuun hyökätään ja vain yksi pelastuskapseli pääsee karkuun.

Londo ja G'Kar palaavat pitkästä aikaa B5:lle ja Londoa huvittaa, kun ennen oli suuri helpotus päästä takaisin Centauri Primelle, mutta nyt helpottaa päästä pois sieltä. He ovat olleet poissa vajaan kuukauden ja heitä hämmentää, kun he tuntuvat olevan alustelakalla varsin suosittuja. G'Karista tuntuu, että hän on saanut faneja ja Londo vitsailee, että G'Karista tulee sitä suositumpi, mitä kauemmin hän on poissa. G'Karin on silti kummasteltava alituisesti hänelle kumartelevia ja nöyristeleviä narneja.

Garibaldi röhnöttää krapulaisena sängyssään ja päätyy Zackin videopuhelun herättämäksi. Zack ihmettelee miehen puolipukeista olotilaa ja Garibaldi vastaavasti ei voi käsittää, että kello on jo kymmenen. Garibaldi missasi tapaamisen Zackin kanssa, mutta Allianssilla olisi puolen tunnin päästä asiaa. Unikeko mutisee tulevansa kyllä ja pyöräyttää tyhjää Afterburn-pulloaan hajamielisen näköisenä.

Delenn on informoimassa Sheridania, Franklinia, Zackia ja Garibaldia pikku onnenpotkusta, sillä sissit tonkivat tietoja viimeisimmästä kuljetusiskusta ja nähtävästi heillä olisi selviytyjä, joka on todennäköisesti päätynyt drazien kotiplaneetalle. Iskun kohteena ollut ihmiskuljetus herättää aluksi ihmetystä, mutta Garibaldi järkeilee tiedusteluveteraanina, että on äärimmäisen todennäköistä, että aluksessa on salakuljetettu laittomuuksia kuten pöly-huumetta ja bioaseita drazien hallituksen laskuun. Drazit ovat nokkelina mölleinä tietoisia, että Allianssin säädökset kieltävät suoran salakuljetuksen ja siksi he luottavatkin epäsuoriin palveluihin. Siksi heidän on turha luottaa selviytyneen etsimisessä paikalliseen hallitukseen. Garibaldista olisi miestä lähtemään paikan päälle, sillä hänellä pitäisi olla siellä turvahommissa eräs tuttu Europan kaivossiirtokunnasta, joka on erikoistunut kadonneiden paikantamiseen.

Sheridan haluaa selviytyneen pilotin todistamaan Allianssin eteen mitä pikimmiten ja tarjoaa Franklinia Garibaldin avuksi, mutta Garibaldi kertoo selviävän paremmin omin voimin. Franklin vaikuttaa loukkaantuneelta, kun apu ei kelpaa, mutta Garibaldi järkeilee, että Franklin joutuisi vain jumittamaan hotellilla koko ajan, kun kontakti luottaa vain Garibaldiin. Sheridan antaa Garibaldin vaarantaa nahkansa, kun mies tuntuu tätä haluavan, mutta Franklinia asia jää kaivelemaan. Hän yhyttää Garibaldin vielä alustelakalta ja kysyy, ovatko he varmasti sujut, sillä Garibaldin syyt olivat järkevät, mutta äänensävy tuntui ikävältä. Garibaldilla ei ole koskaan ollut mitään Franklinia vastaan ja hän haluaakin ystävänsä pysyvän turvassa eikä turhaan riippakivenä. Franklin ei ole ihan täysin vakuuttunut ja mainitsee vielä, että hänelle voi tulla avautumaan asiasta kuin asiasta.

Nöyristelevä narnimassa tuntuu moninkertaistuneen lähellä G'Karin kämppää, mutta G'Kar ilahtuu sentään, kun ovea vartioimassa on vanha tuttu, uskollinen katananarni Ta'Lon. Ta'Lon kertoo olevansa aina siellä, missä hänen miekkaansa tarvitaan. G'Kar jo pelkää, ettei mitään olisi sattunut ja äimistyykin, kun hänen ikuisuusprojektinsa G'Karin Kirja on kadonnut. Ta'Lon selittää, että kun G'Kar lähti Centauri Primeen, hänen oletettiin lähteneen sinne vasten tahtoaan ja kun hänestä ei kuulunut pitkään aikaan mitään, Ta'Lon nappasi Kha'Rin mahtikäskyllä G'Karin suurteoksen. G'Kar vallan äimistyy, kun kuulee, että kirjasta on painettu kopioita ja joutuu ihan istuutumaan, kun Ta'Lon paljastaa vähän varovaisesti, että G'Karin Kirjasta on puolisen miljoonaa kopiota ja teoksia myydään nopeammin kuin G'Quanin Kirjaa. Hän onnittelee hieman ironisesti G'Karia, tuota narnien uutta messiasta.

Londoa G'Karia seuraava narnilauma tuntuu huvittavan eikä kuvaus hänestä G'Karin Kirjassa tunnu oikein häntä mairittelevan. Sekä Londo että G'Kar ovat huojentuneita, että Allianssi on sentään vähän aikaa tauolla. Zocalolla Franklinin ateriointi keskeytyy alkuunsa, kun häntä odottaa pikainen ja hyvin tärkeä viesti Maasta.



Pari vuotta sitten Londo olisi tällaisessa tilanteessa laskenut allensa.

Garibaldin drazi-kuljetus saapuu drazi-avaruuteen ja hän saa nauttia lehteä lukevista ja matkapahoinvoinnista kärsivistä drazi-matkakumppaneistaan, kun alus laskeutuu vihreän auringon kelmeässä valossa kylpevälle, oksennuksenkeltaiselle drazi-kotiplaneetalle. Olkoon se tästä eteenpäin Drazi, vaikken ole ihan varma, onko paikalla virallista nimeä, mutta muiden kansojen logiikan mukaan mennään. Drazien kulmikas roomalaisitämaisfuturistinen (pää?)kaupunkidesign teki varsin miellyttävän vaikutuksen ja maisemilla oikein maalaillaan, kun Garibaldi saapuu hotellihuoneeseensa, tippaa huonosti drazipalvelijaa (nauroin kun palvelija vaan paiskasi laukun huoneeseen kiitokseksi) ja käväisee suurella parvekkeella. Hän nappaa kuitenkin vaistonvaraisesti pyssynsä, kun huoneeseen tunkeudutaan, mutta tulija onkin hänen vanha tuttunsa Tafiq Ariz, joka näyttää juuri niin arabilta kuin nimikin.



”-ttu tulinko mä väärälle planeetalle!”

Tafiq tietää pilotin olinpaikan ja hänen olevan vaarassa, kun drazit – ja hallitus - eivät ole hirveän tyytyväisiä lastin tuhoutumisesta ja listivät ihan mielellään pilotin, jottei sana salakuljetuksesta leviäisi. Tafiq hoitaa kuitenkin hommansa ja kertoo järkkäävänsä Garibaldille matkan takaisin ja pilotti ottaa kuulemma merkkivalolla hotellille yhteyttä läheisestä puistosta illemmalla. Garibaldi säpsähtää koputuksesta, mutta Tafiq on vain kutsunut huonepalvelun kuskaamaan heille vähän viinaa vanhojen hyvien aikojen kunniaksi. Garibaldi on aluksi vähän epäileväinen, mutta antaa Tafiqin täyttää lasillisen. He keskustelevat vähän aikaa drazien arkkitehtuurista, kun Garibaldi ihmetteli ahtaita katuja. Tafiq kertoo, että drazit olivat alun perin ulkoilmakansaa ja jättivät katunsa ahtaiksi, jotta valloittajilla olisi hankalampaa, mutta Garibaldi ottaa puheeksi pommit, joita drazit eivät ole varmaan ajatelleetkaan. Juopotteluksihan keskustelu menee molemmilla, mutta Tafiq ei ole sentään sammunut. Hän jättää kamunsa torkkumaan ja saa käytävällä luodista.

Garibaldi ei herää vielä tähän, mutta herää itsekseen jonkin ajan kuluttua ja käy parvekkeella, jossa huomaa rinnassaan punaisen valon. Luulin jo sitä lasertähtäimeksi, mutta Garibaldi paikantaa alempaa puistoalueella hehkuvan valomerkin. Hän ryntää käytävälle, mutta kohtaa Tafiqin taskuja kaivelevan militääriasuisen drazi-pällin ja nyrkkitappeluksihan se menee. He päätyvät takaisin Garibaldin kämppään pieksemään toisiaan ja lopulta parvekkeelle, jossa Garibaldi koijaa pahiksen monta kerrosta alas. Hän joutuu kuitenkin heti uusiin ongelmiin, kun joutuu drazi-virkavallan futu-VTOLin valokeilaan. Hän pakenee käytävälle, jossa viimeisiään vetelevä Tafiq niin pettyy, kun kuulee viimeisenä ystävänsä äänen.

Garibaldi päätyy kaupungin klaustrofobisen synkeille kaduille, jotka miellyttivät jälleen silmää arkaaisuudellaan. Yllättäen drazien maailman tyyliin on kuitenkin nähty jonkin verran vaivaa. Garibaldi poukkoilee puistoon, jossa odottaa kolme aggressiivista kaapuhemmoa, jotka eivät ole kuitenkaan drazeja. He ovat hakanneet pilotin kuoliaaksi ja muksivat myös Garibaldia ennen kuin pakenevat paikalta, kun kaupungin virkavalta – ja hengissä selvinnyt vihudrazi – saapuvat paikalle. Garibaldi ehtii juuri ja juuri todeta tehtävän epäonnistuneen ennen kuin livahtaa piiloon ja ottaa Delenniin yhteyttä. Delenn lähettää lähistöllä olevan White Starin poimimaan hänet kaupungin ulkopuolelta.

G'Karin kämpän ulkopuolella norkoileva hihhulilauma sen kun vain kasvaa ja uusi messias parkaisee jo sisään yrittävää painumaan tiehensä, mutta Ta'Lonin hän päästää kyllä sisään. G'Kar kököttelee itsekseen valtavan paineen alaisena, kun tällainen suosio on vähän liikaa. Hän vannoi itselleen, että hänestä ei koskaan tulisi narnijohtajaa, mutta Ta'Lon on eri mieltä, sillä ajat ovat muuttuneet ja G'Karin sanat ovat saaneet vanhoilliset narnit suhtautumaan vapaamielisemmin muihin kansoihin. Nyt he vain tarvitsevat uutta opettajaa, mutta G'Karia tämä ei paljoa lohduta, sillä hän pelkää kuitenkin opettavansa väärin ja arvelee muutenkin, että innostuneet narnit tykästyvät enemmän häneen kuin hänen tärkeään sanomaansa. Ta'Lon ei väitä olevansa juurikaan hengellinen, mutta on kyllä huomannut kanssanarneissaan erikoisen, jopa toiveikkaan ymmärryksen. Jos G'Kar johdattaa narnit väärälle polulle, Ta'Lon lupautuu kyllä listimään hänet. G'Kar antaa periksi ja avaa ovensa häkeltyneille seuraajilleen.



”Ettekö jo hemmetti vieköön usko, etten osta mitään!"

Garibaldi on palannut vähemmän ehjin nahoin asemalle ja kertoilee Sheridanille, Delennille ja G'Karille seikkailuaan ja uskoo vahvasti, että pilotin listineet eivät olleet drazeja. Hän epäilee, että jossakin olisi vakavanlaatuinen vuoto. Hissiongelmissa ollut Londo saapuu myöhässä kokoukseen ja kiinnittää heti huomiota nappiin, jota Garibaldi on pyöritellyt koko ajan. Hän tunnistaa sen centaurien keisarillisen hovin vartijaunivormun napiksi ja muut alkavat vaihtaa vaivihkaa jännittyneitä katseita. Garibaldi valehtelee löytäneensä sen Zocalolta ja kertoo muutenkin, ettei matkalla tapahtunut juuri mitään erityistä.

He vaihtavat puheenaihetta ja Londo lähtee omille teilleen, mutta he jäävät vielä keskustelemaan tästä yllättävästä paljastuksesta. Kaikki näyttäisi todellakin siltä, että pilotin tappajat olivat centaureja ja näin ollen Centauri Prime vuotaa ja lujaa. Ehkäpä Londokin on juonessa mukana vähintäänkin epäsuorasti ja he päättävät, että Londo on syytä pitää tietopimennossa. G'Kar on vahvasti tätä mieltä jo ihan London turvallisuuden puolesta, sillä palatsissa on pimeät voimat liikkeellä. Hän kertoo London salamurhayrityksestä ja uskoo, että tällä hetkellä centaurien hovissa toimii vähintään pari eri ryhmittymää, joista toinen tuntuu suojelevan Londoa. Jos Londo sen sijaan saa tietää liikaa, hän melko varmasti lähtee heti ottamaan asioista selvää ja ajautuu vaikeuksiin. Nyt heille jääkin vain ratkaistavaksi, mikä Centauri Primella tarkalleen ottaen mättää. Centaurit itse eivät voi olla puhtaasti kaiken takana, sillä hekin tarvitsevat Allianssin tukea.

Narnit ovat kokoontuneet maisemakannelle setä G'Karin johdolla, joka opettaa kärsivällisesti erilaisuuden kunnioittamisen tärkeydestä, mutta eräs narni ihmettelee, miksi G'Karin Kirjassa opastetaan, ettei centaureihin pidä luottaa. G'Kar pyytää häntä kärsivällisesti avaamaan kirjan jakeen kohdalta, kun narni vielä väittää, että teksti on pyhää ja ehdottoman totta. Tuli vähän joku Raamattu mieleen. Nauroin G'Karin naamapalmulle. G'Kar pyytää oppilastaan laskemaan kasvonsa kirjalle ja läimäyttää sen jälkeen häntä kirjalla. Hieno opettaja!

Franklin kirjaa ylös viimeisimmät mietteet lokiinsa, sillä hänen saamansa viesti on mennyt perille myös Maan hallitukselle ja kaikki näyttäisi varmistuneen. Hän ei ole vieläkään tottunut lääkärinä ollessaan vaikeisiin ratkaisuihin ja nykyinen ratkaisu on hänen elämänsä vaikein. Hän saapuu tapaamaan Sheridania, sillä haluaa kertoa hänelle ensimmäisenä. Hän sai soiton Maan ksenobiologian laitoksen johtajalta, tohtori Benjamin Kylelta, joka on käsittääkseni pilotistakin tuttu. Kyle on jäämässä eläkkeelle vuoden lopulla ja hän pyytänyt Franklinia jatkamaan hänen tilallaan. Franklin suostui ja kertoo pestinsä alkavan ensi vuoden alussa. Siihen asti hän pysyy kuitenkin asemalla, mutta pitää kuitenkin ystäviensä menettämistä kaikkein vaikeimpana palana.

Sheridan ottaa vielä puheeksi Franklinin Allianssin erikoisduunin, mutta Franklinin mukaan Maan labroissa on paljon paremmat resurssit ja valtavasti henkilökuntaa auttamassa. Sheridan ei ole täysin onnellinen Franklinin ratkaisusta, sillä onhan mies pelastanut heidän henkensä lukemattomia kertoja ja hän sattuu lisäksi arvostamaan tohtorin ystävyyttä suuresti. Hän ei voi kuitenkaan estää Franklinin kutsumusta ja onnittelee häntä melkoisesta ylennyksestä. Nyt Franklinille jää enää ikävä velvollisuus kertoa kaikille muille ensi vuoden lähdöstä. Hän uskoo Garibaldin ottavan uutisen raskaimmin ja on jo lähettänyt hänelle viestiä. Garibaldi vaan sattuu olemaan sammuneena kämpässään, kuten ah niin tavallista.



Joskus Garibaldi pettää Repe Sorsaa Väiski Vemmelsäären kanssa.

Lievästi rikkonainen, mutta monilta osin onnistunut jakso, joka on hitusen epäsuotuisassa asemassa juuri suuren telepaattikapinan jälkeen, mutta pitäähän muitakin juonia jatkaa. Garibaldin pikaseikkailu drazi-urpojen luona olikin oikein kiinnostavaa ja vaihteeksi visuaalisesti komeaa (siis B5-tasolla!) settiä. Äksön-Garibaldi on parhaimmillaan tällaisissa yhden miehen päin helvettiä menevissä operaatioissa. Olikin mukavan jännät paikat, kun häntä jahdattiin. Alkoholillakin oli hieno vaikutus Garibaldin hahmoon, kun aina hänen sammuttuaan jokin meni pieleen. Todellinen syöksykierre.

Vaikka Garibaldi epäonnistui, tässä saatiin kätevästi centaurit mukaan kuvioihin ja koko Drazin jälkipyykkikohtaus oli rakennettu aika ovelasti London myöhästymiseen ja selän takana keskusteluun. Nyt vain odottelen, miten radikaaleihin toimenpiteisiin Allianssi ryhtyy centaurien suhteen vai saako voimakaksikko Londo ja G'Kar setviä asiat itse, kun Primelle jossakin vaiheessa palaavat.

G'Karin messiaskompleksi oli varsin hauskaa katseltavaa, kun ahdistuneisuus oli käsin kosketeltavaa. Londolla ainakin riittää hauskaa asian suhteen. Vähän sinänsä harmittaa, kun G'Kar ei ehtinyt saada teostaan valmiiksi, kun kirja iskettiin mukaposthumöösisti painoon. Eipä tuolla väliä ole, kun sana on ehtinyt levitä ja narnit tuntuvat vihdoinkin heränneen uuteen alkuun. Harvoin näin monta narnia näkee samassa paikassa.

Babylon 5 alkaa lähestyä hahmojen juonikaarien vääjäämätöntä loppumista ja nyt solmittiin Franklinin tarinalle jatko kätevästi kauden ja sarjan lopun jälkeisille vuosille. Jätti aika haikean fiiliksen, vaikka Franklinia tietenkin nähdään vielä, mutta tämä oli ensimmäinen kunnon merkki, että loppu lähestyy kovaa vauhtia ja hahmot jatkavat tavalla tai toisella matkaansa. Sheridanin ja Franklinin asiallinen keskustelu tilanteen realiteeteista oli hoidettu tyylillä. Toivottavasti Franklin saa asiansa kuntoon Garibaldin kanssa, sillä yllätyin jonkin verran, kuinka raskaasti tohtori tuntui matkahylkäyksen ottavan. Ehkä tälle asialle saadaan vielä jonkinlaista selvyyttä. Loppu lähestyy ja jäähyväiset alkavat, sniff.

99 - Phoenix Rising

99

5. kausi, 11. jakso

Phoenix Risingissa Bester ryhtyy heti asiaan ja informoi verikoirilleen, mistä tarkalleen ottaen on kyse. Vakavassa tilanteessa jaksoi huvittaa, kun Bester on karskeja telesolttujaan pätkempi ja silti hän pikkuhitleröi uskottavasti isompiaan. Heidän ei tarvitse toistaiseksi välittää rauhanpaateista, kun he nälkälakossaan kuihtuvat kuitenkin ja heidät on helppo napsia talteen. Karkupaatit ovatkin ikävämpi juttu, mutta Bester uskoo, ettei heillä ole pahemmin mitään organisaatiotaitoja, vaikka jotkut ovatkin murtautuneet asevarastoon. Hän uskoo, että tilanne saadaan haltuun viimeistään huomiseen mennessä. Bester päästää koiransa irti ja Lochley saapuu paikalle kritisoimaan, kuinka Bester tuntuu nauttivan metsästyksestä. Bester yrittää vain saada karkulaiset uskomaan, että he ovat samalla puolella, mutta lisää tylysti, mitä hulluillekin koirille tulisi tehdä. Karkupaatit ovat ilmeiseen tosissaan, kun Bester ja Lochley näkevät hissiinnaulitun verikoiran, jonka yläpuolelle on spreijattu Byronin kannustuslause.



Etsi kuvasta Byron-viittauksia, vol. 3

Byron ottaa Sheridaniin yhteyttä, kun uskoo vielä rauhanomaiseen ratkaisuun. Sheridanin tulisi vain potkia Psi-joukot pihalle siksi aikaa, jotta hän voisi hakea omansa takaisin. Bester pilaa kuitenkin keskustelun, kun alkaa ilkkua, ettei Byron pidä koskaan lupauksiaan. Telepaateilla ei ole pakopaikkaa, mutta Byron vihjaa vielä muista keinoista ennen kuin katkaisee videopuhelun. Sheridan raivoaa Besterin väliintuloa ja jää keskustelemaan Lochleyn kanssa Garibaldista, joka on ollut merkillisen hiljaa viime aikoina. Luulisi Besterin läsnäolon sentään miestä innostavan.

Bester joutuukin kämppäänsä astuttuaan Garibaldin PPG:n tähtäimiin. Bester on vaihteeksi niin iloinen ystävänsä näkemisestä. Ystävä kehottaa lopettamaan paskapuheet, painamaan Babcom-yksikön nauhoitusnappulaa ja antamaan täydellisen tunnustuksen hänelle ja maailmalle aiheuttamista hirmuteoistaan. Tottahan Garibaldi tietenkin haastaa, mutta Bester tokaisee hieman alistuneesti, ettei nauhoita yhtään mitään. Garibaldi puristaa asettaan erittäin totisen näköisenä ja Bester kehottaa jo lasauttamaan ja sulkee vielä silmänsä. Garibaldi ei yksinkertaisesti pysty teloitukseen. Bester siirtyy sohvalle vetämään drinkkia ja kysäisee, kuinka typeräksi Garibaldi häntä luulee. Besterillä oli vielä yksi ässä hihassaan ja hän selittää asentaneensa ystäväänsä varotoimeksi Asimovin erään robottitarinoistaan tunnetun hyypiön mukaan. Garibaldin mielessä jumittaakin nyt Asimovin kaksi ensimmäistä lakia eli hän ei voi vahingoittaa Besteriä – edes epäsuorasti. Blokissa on vielä se hauska juttu, että koska se majailee hermostossa, Garibaldi saa himoita vaikka kuinka paljon Besterin listimisestä, mutta ei vaan pysty siihen. Bester häipyy voitonriemuisena ja kehottaa vielä sammuttamaan valot. Garibaldi nostaa vielä aseensa ja tyhjentää äärimmäisen turhautuneena lippaan – jos näissä energiapyssyissä edes sellaisia on – Babcomiin.



Paskat tyypit tunnistaa brohoofista.

Byron nurisee Lytalle, kun hänen telepaattinsa ovat tukeutuneet väkivaltaan ja muuhun perin epäjaloon. Lyta vaihtaa puheenaihetta, kun häntä jäi kaivelemaan Besterin heitto lupauksien pitämisestä, kun tyypin sävyssä oli jotain hyvin henkilökohtaista. Byron yrittää väistää kysymystä, kun ei usko Lytan haluavan kuulla vastausta, mutta taipuu kuitenkin. Hän kertoo olevansa P-12 -teleluokkaa ja Lyta päättelee aivan oikein, että peekahdettoista lentävät Psi-kyttien riveihin. Byron oli kerran Psi-kyttä eikä ihan mikä tahansa sellainen... vaan Besterin suojatti. Eräänä päivänä Byron otti hatkat, kun he olivat Omega-furyillaan ottamassa kiinni karkupaattikuljetusta. Bester antoi kunnian Byronille tuhota kuljetus esimerkkinä muille karkulaisille. Byron jäi empimään, kun Bester ilkkui, ettei hänestä taida olla miestä siihen. Byron ei nähnyt vaihtoehtoja, painoi liipaisinta ja katui tekoa välittömästi, kun kukaan ei edes huomioinut hänen raporttiaan. Byron otti hatkat ja aikoi tästä eteenpäin turvata telepaattien tulevaisuuden suurena katumustekonaan.

Karkupaatit ovat täydessä käytäväasemasodassa verikoiria ja vartijoita vastaan, kun karvapää-Thomas – heidän johtajansa - miettii, että heidän tulisi ottaa panttivankeja. Hän tietää juuri sopivan paikan. Kymmenkunta karkupaattia rynnistää sairastuvalle, jonne Garibaldikin on eksynyt kyselemään Franklinilta apua hermostoblokkiongelmaansa. Ruman joukkotappelun jälkeen sairastupa on vallattu ja musta telepaatti tunnistaa Garibaldin. Heillä on siis merkkihenkilöitä, joista neuvotella. Thomas lähettää muualle asemalle heidän vaatimuksensa Byronin vapautuksesta ja kotiplaneetasta tai panttivankeja alkaa kuolla parin tunnin sisällä. Byronkin näkee viestin eikä voi uskoa, että he taistelevat näin hänen nimissään. Hänen on päästävä sairastuvalle ratkaisemaan pattitilanteen. Karkupaatit kiskovat vielä hoidossa olevan telekinesia-Peterin paiskomaan romubarrikadille esineitä Zackin ja muiden vartijoiden niskaan.

Bester piruilee armotta Sheridanille, että häntä olisi kannattanut kuunnella. Telepaatteihin ei voi luottaa ja tässä kävi näin. Häntä ei hirveästi hetkauta, vaikka Garibaldi kuolisikin. Besterillä on vieläkin valtuudet setviä telepaattiongelmaa ja hän liittyy verikoiriensa seuraan. Sheridan ja Lochley jäävät pohtimaan ratkaisua. Lochley on jo lähettänyt Maahan viestiä valtuuksien vaihtamisesta ja nyt heille jääkin kysymyksistä akuutein: tuleeko terroristien kanssa neuvotella?

Garibaldi yrittää neuvotella ja kohtaus on toisinto Deconstruction-jaksosta, sillä juuri tämä kohtaus pääsi historiaan Allianssin kommelluksista. Maanittelua ei kuunnella ja Sheridanin naamataulu rävähtää viereiseen monitoriin julistamaan, että he eivät neuvottele terroristien kanssa. Hän antaa heille kymmenen minuuttia antautua. Joku on jo lataamassa asettaan, mutta laukaus ei kohdistukaan Garibaldiin. Lyta on löytänyt Byronille vapaan kulkureitin ja Byron turvautuu pakon edessä väkivaltaan, kun ampuu Garibaldia uhanneen Thomasin. Hän katuu tekoa välittömästi.

Sheridan tallustelee ympyrää päivitellessään, että armonaika on kohta umpeutunut ja tilittää Lochleylle, että Garibaldi on ollut asemalla kauemmin kuin kukaan heistä ja kokenut kaikenlaista juoppoudesta puukotuksiin. Hänestä ei tunnu hyvältä saattaa ystäväänsä kuolemaan. Byron ottaa heihin yhteyttä ja kertoo tilanteen rauhoittuneen. Hän on valmis antautumaan muiden suoraan kapinaan osallistuneiden mukana aseman vartijoille kunhan Psi-joukot eivät sotkeudu asiaan. Hän pyytää vain, että muille telepaateille turvataan pääsy ulos asemalta. Hän lupaa ottaa yhteyttä, kun on saanut keskusteltua omiensa kanssa tulevaisuudesta. Lochley suostuu kohtuullisiin ehtoihin, mutta Bester marssii paikalle vimmoissaan, kun telepaatit kuuluvat vielä hänelle. Eivät muuten kuulu enää, Sheridan ja Lochley korjaavat. Telepaatit hyökkäsivät aseman henkilökuntaa vastaan ja he saivat juuri kuulla Maasta, että telepaattien kohtalo lankeaa heidän harteilleen. Zack tuo Byronilta saamansa salkun, jossa on kaikkien hyökkääjien tunnisteet ja tiedot.

Bester ei jätä tätä tähän. Hän käväisee ruskealla sektorilla telepaattibarrikadin takana ja ottaa teleyhteyden Byroniin, joka omiaan halailtuaan käy sivummalla mielikeskustelemassa hänen kanssaan. Bester on valmis antamaan hänelle anteeksi, jos Byron liittyy takaisin perheeseen, sillä yhtä perhettähän he kaikki ovat. Ei Byron enää tähän lankea, ja turhautunut Bester kerää vielä verikoiransa koolle.

Byron on valmis antautumaan karkupaatteineen alustelakkakäytävän toisella puolella odottaville Sheridanille, Lochleylle ja vartijoille, kun Besterin joukot tunkevat väliin. Musta karkupaatti älähtää, ettei aio enää jäädä kiinni Psi-joukoille ja alkaa ammuskella. Tilanne eskaloituu hetkeksi erittäin aggressiiviseksi, mutta he tajuavat rauhoittua, kun ovat aiheuttaneet melkoisen kemikaalivuodon lattialle. Olkapäähänsä osumaa saanut Byron julistaa, että he eivät voi enää antautua, kun liikaa verta on vuodatettu. Sheridan yrittää vielä auttaa ja kertoo Byronin olevan symboli omilleen.

Byron muistuttaa Lytaa hetkestä, jolloin pyytäisi häntä lähtemään, ja pyytää häntä lähtemään, jatkamaan hänen tilallaan. Lyta ei voi lähteä, kun rakastaa häntä, mutta Byronin mukaan vain Lyta voi pelastaa hänen sielunsa ja jatkaa Byronin hirmutekojen hyvitystä. Byron pyytää Lytaa olemaan vielä kerran vahva kuin paju ja lähtemään. Lyta kävelee itku kurkussa pois ja Byron alkaa laulaa omaa yhteenkuuluvuusvirttään jostakin paremmasta paikasta, kun karkupaatit kokoontuvat lähemmäksi häntä tukemaan. Luulin jo hetken Byronin ampuvan itsensä, mutta tärisevä käsi siirtyy kohti kemikaalilätäkköä ja tragedia päättyy valtavan tulipallon muodossa vähemmän hurmaavaan joukkoitsemurhaan.



Surullisempaa tämä olisi, jos PPG:t eivät näyttäisi juoksukilpailujen starttipistooleilta.

Raivaustöiden keskellä Sheridan kysyy sarkastisesti, onko herra Bester nyt tyytyväinen, mutta ei herra Bester ole kovinkaan tyytyväinen. Bester luuli ymmärtävänsä heitä eikä voi uskoa, mikseivät telepaatit voi olla yhtä perhettä. Franklin saapuu paikalle ihmettelemään, missä Garibaldi mahtaa olla, kun häntä jäi kaivelemaan utelut hermostoblokeista, mutta miestä ei näy missään.

Bester on sivummalla seuraamassa turhautuneena hänen hyppysistään valuvien rauhanpaattien valumista ulos asemalta, kun paikalle tulee Lyta kertomaan, että sai Byronin viimeisistä ajatuksista kaiken tärkeän kontakteista turvapaikkoihin ja on varmistanut, että kaikki heistä pääsevät turvaan. Hän kättelee jokaista ja pyytää muistamaan Byronin. Bester häipyy paikalta.

Garibaldi ei ole kovin kaukana. Hän on palannut kämppäänsä ja avaa töllön lisäksi viinapullon. Telkussa kerrotaan, kuinka tuntematon taho on pommittanut Maassa Psi-joukkojen tukikohdan ja jättänyt ”Muistakaa Byron” -sloganin seinälle. Kun oletettava sota telepaatteja vastaan alkaa, Garibaldin sota alkoholismia vastaan jatkuu pitkän tauon jälkeen, sillä niin reteästi shottilasi tyhjeni pikku empimisen jälkeen yhdellä kulauksella ja niin elämäänsä tympääntyneenä Garibaldi lasia jäi pyörittelemään.



Garibaldilla on ystävä joka pullossa.

Synkäksi vetää. Arvelin jo telepaattikapinan päättyvän tragediaan, mutta joukkoitsemurha olikin yllättävän ronski ratkaisu. Näin lähti siis Jeesus-figuuri Byron ja vaikka tyyppiä voisi viimeistään solvata marttyyriksi ja hänen karitsojaan hupsuksi hippihevarilaumaksi, kapinan lopputuloksesta jäi silti surullinen fiilis. Ehdottomasti jakso sarjan synkimmästä päästä, sairastuvan valtauskin oli synkeää matskua. Kaikki ei ole kuitenkaan telepaattien osalta ohi, sillä nähtävästi kapina nostatti muualla jonkinlaisen kansanliikkeen ja vähän arvelenkin, että varsinainen sota on vasta alkamassa. Psi-joukkojen päämajan mällääminen ainakin haiskahtaa voimakkaammanpuoleiselta radikalismilta. Byron jäänee kääntyilemään haudassaan, kun hänen nimeensä telepaatit tappanevat vielä rutkasti porukkaa. Aivan kuten hänkin joskus. Tausta Besterin kanssa oli mainio veto ja sopi miehelle hyvin. Nyt Byronin näkökantaa ymmärsi.

Lytasta tulee varmaan Byronin jonkinlainen seuraaja, mutta ei hänelläkään hyvin mene, kun rakastettu räjähti pois. Eniten hän kaipaisisi jonkinlaista paikkaa maailmassa. Kaikkein huonoimmin tuntuu menevän Garibaldilla, kun hän ei saa millään kostoaan. Pahimman luokan koijaus siis Besteriltä, joka aina vain jaksaa paljastaa itsestään uusia, ikäviä puolia. Onkin hienoa, kuinka kauan Bester on ollut sarjassa mukana ja kuinka tasaisen mainiosti hahmoa on käytetty. Tässä ei ole enää yksiulotteinen pahis, vaan yksi mielenkiintoisimmista pikkujätkistä, joita on tullut nähtyä. Odotan kyllä sitä hetkeä, kun Garibaldin estot poistuvat ja hän saa kostonsa.

Ehkä vähän nopea mutta tarpeellinen päätös kapinajuonelle ja Byronin tarinalle. Hän totisesti jätti jälkensä asemalle ja ehkäpä vielä historiaankin.

98 - A Tragedy of Telepaths

98

5. kausi, 10. jakso

A Tragedy of Telepaths alkaa Babylon 5:lle epätyypillisellä silmänruoalla, kun kapteeni Lochleyn alusvaatteisia aamutoimia ja -voimisteluja seuraillaan. Samalla Lochley päivittää kapteenillista lokiaan ja saattaa valveutumattomimmatkin katsojat telepaattitilanteen tasalle mietiskellessään, kenen puoleen kääntyä. Sheridanilla riittää puuhaa rauhoitella kärsimättömiä Allianssin kansoja, jotka ovat vihaisia paitsi kuljetusiskuista, myös telepaattien tempusta. Londo ja G'Kar ovat edelleenkin Centauri Primella vastoin oletustani, kun Londo vaikutti viimeksi niin haluavan takaisin asemalle. Lochley ei ihan täysin mielellään ota Besteriin yhteyttä, mutta nyt on pakko.

Telepaatit tunkevat B5:n duunareille kapuloita hitsipilleihin, kun ovat porukalla estelemässä heidän esteidensä purkutöitä yhtenä telepaattisena käsimassana. Lochley saapuu paikalle näkemään, kun eräs duunari lopettaa yhtäkkiä hommansa, kun pelkää toisella puolella tikittävää pommia. Zack yrittää saada hänet uskomaan, että telepaatit ovat vain saaneet hänet uskomaan pommiin, mutta duunari on ilmeisen kauhuissaan. Lochley arvelee, että toisella puolella on melkoinen lauma telepaatteja ja käväisee lähellä seinämää. Zack mainitsee ahtaat huoltokäytävät, joihin ei ole mitään asiaa lähettää karskeja vartijoita jumittamaan, mutta solakka Lochley uskoo mahdollisuuksiinsa ja lähtee konttailuhommiin.



Joskus kuvauksissa tulee kiire, kun lavasteet ovat vasta rakenteilla.

Garibaldi käy kertomassa Lochleyn sooloilusta Sheridanille, joka toteaa naisen olevan yhtä sekaisin kuin silloin ennen. Telepaattitapauksessa Garibaldi ei ole niinkään huolissaan pasifistitelepaateista vaan niistä muista, jotka lähtivät karkuteille, kun arvelee heidän tukeutuvan pahempaan sabotaasiin. Hänellä on muutakin asiaa, kun hän vilauttaa pientä pellinkappaletta, joka saatiin raahattua tuhottujen drazi-alusten lähistöltä. Kappale näyttäisi olevan brakiri-alkuperää ja Garibaldi pelkää seurauksia, kun drazit aikovat ottaa asian puheeksi seuraavassa Allianssin kokouksessa. Hän miettii vielä, mihin tässä ollaan menossa ja heittää ihan mielenkiintoisen pointin kummastellessaan, miksi ihmiskunta on jakanut ajanlaskunsa aina sotien mukaan. Nähtävästi se on ihmisistä jännittävää ja pian he ovat joutumassa taas uuteen ajalliseen merkkipaaluun.

Londo on viettämässä aikaa centaurien budjettiraporttien parissa, kun G'Kar on syventynyt spoo-lautaselliseensa. Londo ei voi käsittää, miksi raha-asiat ovat menneet ihan päälaelleen, kun yleensä Centauri Primen sotavoimien budjetista leikataan rauhan aikaan neljännes muille sektoreille, mutta nyt sotavoimia rahoitetaan 15% korotuksella. G'Kar tarjoaa lohdutukseksi safkaansa, mutta Londo pitää elettä loukkauksena, kun centaurit eivät voi sietää tuoretta spoota toisin kuin ehkä narnit. Yhtäkkiä G'Kar innostuu ja utelee, mitä palatsin etelälaidalla mahtaa olla, kun lautasta oltiin kärräämässä sinne. London mukaan etelälaidalla on lähinnä hylättyjä huoneita ja tietenkin maanalaiset sellit, joita ei pahemmin huomioida. G'Kar vaatii, että he käyvät selleillä.

London ja G'Karin yllätys on melkoinen, kun ensimmäisessä sellissä viruu Na'Toth, G'Karin kauan kadoksissa ollut avustaja, jonka luultiin kuolleen centaurien ja narnien välisessä sodassa. Itse en yllättynyt niin paljoa, kun Na'Toth spoilattiin harmittavasti alkukrediiteissä, mutta ilahduin kuitenkin. G'Karin ja Na'Tothin jälleennäkeminen on aika koskettava, kun Na'Toth luulee G'Karin tulleen vangiksi, sillä hän uskoo sodan olevan vieläkin käynnissä. Na'Toth muistaa, kun centaurit linkosivat Narniin asteroideja ja muistaa tulleensa vangituksi. Hänet kiskottiin tähän palatsiin viihdykkeeksi G'Karin tapaan ja G'Karin tapaan hänestä ei ollut narriksi, joten seuraavat pari vuotta hän on viettänyt enimmäkseen unohdettuna sellissä.



Iloisessa narnien jälleennäkemisessä kaivetaan toisen osapuolen nenää.

G'Kar ei voi käsittää, miksi Na'Toth on edelleen vankina ja suuttuu, kun Londo arvelee, että hänet on vain unohdettu tänne. Sellaista sattuu korruptoituneessa monarkiassa ja hän kertoo aika erikoisen esimerkin. Londo huomasi nuorempana, että palatsin pihan keskellä kökötti vartija, joka ei näyttänyt vartioivan mitään eikä kukaan oikein tiennyt syytä vartioinnille. Pienellä kaivelulla saatiin selville, että noin 200 vuotta sitten silloisen keisarin tytär halusi vartijan pitämään huolta kevään ensimmäisestä kukasta eikä kukaan ole vuosikymmenten vieriessä kumonnut päätöstä, vaikka kukka on kuihtunut ajat sitten. Londo selittää, että vain keisari voi kumota omat päätöksensä, ja nyt kun kansaa johtaa enimmäkseen tärähtänyt sijaishallitsija Virini, heidän tulisi odottaa kiltisti London keisariutta. G'Kar on jo raivoissaan ja ihmettelee, miksei Londo voi pääministerinä vapauttaa Na'Tothia, mutta Londo ei voi tehdä mitään, kun temppua pidettäisiin maanpetoksena. G'Kar suorastaan mylvii, että Na'Toth on parasta vapauttaa heti tai keisarillinen palatsi uiskentelee pian liekeissä.

Lochley tupsahtaa teljetylle sektorille ja telepaatit tuovat hänet Byronin luokse. Lochley asettelee vähän faktoja pöytään, sillä muut kansat eivät pidä hirveästi tällä hetkellä heistä, kun etsivät sopivaa syntipukkia alushyökkäyksiin ja koska telepaatit ovat vielä kiristäneet salaisuuksien paljastuksella, heille ei heru kotiplaneettaa ihan heti. Hän pyytääkin heitä antautumaan, kun ei halua tästä verenvuodatusta. Byron kertoo olevansa valmis ruumiisiin ja kertoo kutsuneensa Lochleyn paikalle, kun aistii hänen olevan pohjimmiltaan reilu kapteeni. Lisäksi hän uskoo heidän tapaavan viimeistä kertaa. Lochley yrittää vielä saada Byronia paljastamaan karanneiden telepaattien henkilöllisyydet, mutta mies ei petä omiaan, ei edes toisinajattelijoita. Muut telepaatit eivät lähde Lochleyn mukana vaan kapteenin on palattava yksin.

Allianssi kokoontuu ja drazi-suurlähettiläs saa tilaisuuden syytellä brakireja iskusta. Brakiri-suurlähettiläs pitää syytöksiä hävyttömänä ja kiistää kaiken. Drazi mouhoaa, että he ovat jo lähettäneet sota-aluksia brakirien rajaseuduille kostamaan tulevat iskut. Gaim-suurlähettiläälläkin on asiaa ja hän esittelee drazi-alkuperää olevan aluksen kappaleen. Brakiri innostuu syyttämään drazien lavastaneen koko jutun, mutta Sheridanilla on vähän muuta kerrottavaa, sillä hän uskoo, että joku muu osapuoli yrittää saada Allianssin hajoamaan kiistoihinsa. Todistuskappaleet ovat käyneet Garibaldin analyysissa eikä niitä ole suinkaan räjäytetty irti vaan leikattu ja jätetty sopiville paikoille. Allianssin johto pyytää muilta kärsivällisyyttä ja yhteistyötä, mutta drazi ei ole kärsivällinen ja jatkaa uhkailuaan, että drazien tontille ei ole astumista.

G'Kar on järkännyt narnikuljetuksen puolimatkaan Babylon 5:lle, mutta London osuus Operaatio Na'Tothissa on hankalampi, sillä hänen täytyy keksiä, miten vanki saadaan kenenkään huomaamatta ja vahingoittumatta tiehensä. Eräs centauripimu käy kertomassa illan viimeisestä lennosta Babylon 5:lle ja Londo saa idean. Hän pyytää koreasti sonnustautunutta naikkosta jäämään ja G'Kar on jo torumassa Londoa, joka pyytää naista riisuutumaan, kun jää itse tuijottamaan naista. G'Kar myöntääkin ironisesti narnien olevan eläimiä, kun tällainen ajatus varmasti on monella centaurilla mielessä. Londo ei etene pidemmälle, kun haluaa vain lainata naisen koristeellisia päällysvaatteita.

Londo käy kertomassa sellin vartijalle uudet ohjeet, joita tulee noudattaa äärimmäisen tarkasti. Vartijan tulee jättää selli rauhaan ja estää muitakin tulemasta. Vangin ruokinta tulee lopettaa ja muutaman päivän kuluttua sellialue tulee muurata umpeen. Vartija suostuu ihan mielellään. Na'Toth jo ilkkuu, tuliko Londo tänne tappamaan hänet, sillä hän ainakin aikoo tappaa London heti kun pystyy. Londo heittää sarkastisesti takaisin, että kannattaa mennä jonon perälle, ja vapauttaa hänet. G'Kar tuo centaurivaatteet, joiden musta huntu peittää Na'Tothin kasvot. Na'Toth on paon suhteen pessimistinen, mutta Londolla on kyllä suunnitelma. Ensin hän pirskottaa heidän päälleen viinaa ja lähtee sitten Na'Toth kainalossa ja viinapullo kädessä koheltamaan palatsissa mukamas humalassa höpisten deitilleen kaikenlaista juopunutta. G'Kar seuraa uskollisesti perässä. London käytös herättää muissa paheksuneita katseita, mutta kukaan ei epäile mitään. London epämääräinen huppelitila kun lienee aivan normaalia.

[img]http://desmond.imageshack.us/Himg14/scaled.php?server=14&filename=tragedyoftelepaths.png&res=landing[/img]

G'Kar kitisee, kun Londo vie jälleen hänen naisensa.

Bester saapuu asemalle virnistelemään olleensa oikeassa telepaattien suhteen. Hän on toistaiseksi yksin, mutta pieni karkupaattisakki aistii hänet ja arvelee verikoirapaattien seuraavan kyllä perässä. He päättävät taistella, hyökkäävät eräälle vartijaparakille ja raahaavat erään vartijan asevarastolle, jotta saavat noukittua häneltä salasanan ja kädenjäljen. Bester ja Lochley saapuvat hitsauspaikalle, jossa Zackikin roikkuu ja Bester saa pelokkaan duunarin vakuuttumaan, ettei mitään pommia ole. Hän lupautuu suojelemaan duunaria, joka palaa takaisin hitsaushommiin ja jää itse pitämään toisella puolella olevia telepaatteja loitolla.

Työ kuitenkin katkeaa, kun karkupaatit iskevät ja listivät heti kättelyssä duunarin ja vartijan. Intensiivisen käytäväammuskelun jälkeen he pakenevat paikalta ja Bester jää omiin ajatuksiinsa mutisemaan itsekseen. Zack suuttuu hänen toimettomuudelleen, kun pari tyyppiä sentään kuoli, mutta Bester korjaa, etteivät kuolleet olleet hänen porukkaansa. Hänen omansa lähtivät juuri karkuun ja jokin tilanteessa vetää hänet epätyypillisen nöyräksi. Karkupaattien perseilyn havaitsee myös Byronin joukkoitkeskelevä porukka. Byron ei oikein toivonut, että hänen nimeensä tapetaan muita. Hän aikoo tehdä kyllä asialle jotakin Lytan vastusteluista huolimatta.

Sheridan ja Delenn ovat kutsuneet drazin, brakirin ja gaimin luokseen pelaamaan oman valttikorttinsa, sillä White Starit pitävät tällä hetkellä kaikkien kolmen kansan sotavoimia silmällä ja iskevät, jos he iskevät. Suurlähettiläiden on turha väittää vastaan, kun Allianssin julistuksessa nimenomaan tähdennettiin, ettei kansojen hyökkäyksiä suvaita ja heillä on oikeus tulla väliin. Sheridan ja Delenn toivovat edelleen kärsivällisyyttä, mutta drazi vannoo, että tämä uhkailu vielä muistetaan. He yrittivät vain suojella kansojaan. Allianssi teki hänen mukaansa ensimmäisen virheensä.

Londo ja G'Kar jäävät kuljetuksellaan seuraamaan ikkunasta kaikkoavaa narnialusta, jossa Na'Toth palaa kotiin parantamaan fyysisiä ja henkisiä arpiaan. Londo kertoo nauttineensa suuresti heidän operaationsa tuottamasta jännityksestä. Harvoinpa hänkin saa tilaisuuden elää täysillä omalla tyylillään ja tehdä jotain hyvää siinä samalla.

Telepaattitilanne on valmiina leviämään käsiin, kun Besterin veripaatit saapuvat kylään. Lochley palaa nukkumaan vielä kun voi.

Ei ihan niin tiukka jakso kuin aiempi, mutta jatkaa viimeisen kauden varsin positiivista nousukautta, kun vihdoinkin tässä tapahtuu – tai on ainakin tapahtumassa – jotain. Mikäs sen hauskempaa kuin odotella teletilanteen eskaloitumista ja Byronin hajoamista. Todennäköisesti jo ensi jaksossa sattuu ja tapahtuu. Besteristäkin on hauskaa löytää uusia puolia, kun hänen hajoamisensa paljasti, että kaikki telepaatit ovat hänellekin lopulta yhtä perhettä, hän vain sattuu hoitamaan asiat omalla tavallaan. Ei sillä, paskasakkiahan Psi-joukot ovat, mutta ainakaan Bester ei ole mikään mustavalkoinen pallinaama. Odotankin millaista jälkeä hän saa verikoiriensa kanssa aikaiseksi, kun minusta vähän tuntuu, ettei tämä voi päättyä onnellisesti. Antoi jo jakson nimikin tällaista osviittaa.

Centauri Primen juonella ei ollut sinänsä muuta merkitystä kuin saada Na'Tothille onnellinen loppu, mutta tällä seikalla ei ole mitään väliä, kun juonikuvio toimi niin oivallisesti ja erottui edukseen. En olisi voinut uskoa, että häntä enää nähtäisiin, hienoa! G'Kar osaa edelleenkin raivostua Londolle kunnolla ja nyt hänellä oli kunnon syy siihen, mutta minkäpä Londo mahtaa monarkialle. London räjähtävä pelastusoperaatio jaksoi huvittaa kunnolla, hän oli siinä NIIN elementissään.

Sheridanin ja Allianssin loppukolmannes oli vähän väliinputoajan asemassa, mutta vihaiset drazit ja kansojen väliset tappelut ovat aina hilpeää seurattavaa. Ovatpa kansat myös ilmeisen lukutaidottomia, kun eivät muka tiedä Allianssin ylivallasta tällaisissa konflikteissa, mutta toisaalta Allianssi onkin vasta alkutekijöissään ja galaktinen tilanne on ollut jo pitkään rauhaton. Telepaattien tarina päättynee kuitenkin kronologisesti seuraavaksi! Tavalla tai toisella.

97 - In the Kingdom of the Blind

97

5. kausi, 9. jakso

In the Kingdom of the Blind palaa polttavien puheenaiheiden äärelle, kun Sheridan, Delenn ja Garibaldi ihmettelevät, kuka hemmetti on mahtanut hyökkäillä Allianssin kuljetusten kimppuun. Raidereita olisi helppo syyttää, mutta heidät voi suosiolla unohtaa, kun nykyryökäleitä ei tunnu lastien nyysiminen kiinnostavan vaan ne on tuhottu kuljetusten mukana. Sitä paitsi raiderit tuskin hyökkäilevät militaristisella tarkkuudella, voimalla ja armottomuudella. Kolmikkoa huolettaakin, miten asiasta tulisi ilmoittaa Allianssin kansoille vuorokauden sisällä, kun ne rupeavat kuitenkin syyttelemään perinteisesti toisiaan. Tosiasiassa nykyiskut ovat kohdistuneet varsin mielivaltaisesti mihin sattuu. Sheridan lähettää sissit asialle, jotta voi keskittyä itse ikävään politikointiin.

Londo on palannut henkivartija-G'Karinsa kanssa Centauri Primeen ja viimeistään tämä seikka antoi olettaa Day of the Deadin olleen kaanonillisesti hitusen väärässä paikassa, sillä sitä edellisessä jaksossa centauri ja narni olivat lähdössä Primeen ja nyt näyttäisi, että vierailu on ensimmäinen pitkään aikaan. Armoton mulkero ministeri Vitari on iloinen London saapumisesta - toihan hän sentään narnileikkikalun hoviin ja uskaltaa pitää häntä kahleitta. Londo korjaa G'Karin olevan hänen henkivartijansa. Vitari ja muu hovi luulee kuulleensa väärin, mutta Londo on harvinaisen tosissaan ja löytää kyllä kämppänsä ihan itse. G'Kar kysäisee vielä kasuaalisti lounaan ajankohtaa tyrmistyneeltä ministeriltä.

Telepaattien riveissä kuohuu, kun Byron kutsuu kaikki loputkin omansa koolle kertoakseen vorlonien pikku jekusta syyksi heidän olemassaoloonsa, ja aikoo vaatia heille omaa kotia Allianssilta. Hän pyytää Lytalta tukea lähipäivien varalle, joiden aikana luottamus pannaan koetukselle. Suunnitelman ensimmäinen vaihe toteutuu, kun telepaattihevihipit lähtevät seurailemaan Allianssin kokouksesta purkautuvaa härösakkia. Byron puolestaan käy Garibaldin valvontahuoneessa pyytämässä lupaa pitää seuraavassa kokouksessa puheen Allianssille. Hän ei suostu kertomaan aluksi puheenaihettaan Garibaldille, joka muutenkin on sitä mieltä, että asian kannattaisi olla tosi tärkeä, jotta Allianssi edes lotkauttaisi korviaan. Byron saa ongittua hänen mielestään tiedot viimeaikaisista hyökkäyksistä ja valehtelee antavansa informaationsa kokouksessa.

G'Kar pääsee jo keisarillisen ovenavaajan hommiin, kun päästää lordi Janon käymään London luona. Londo kaataa ystävälleen ryypyn, koska arvelee häntä janottavan. Äskeisellä virkkeellä ei ole muuta arvoa kuin olla syöpynyt puujalka. Janoa kuitenkin on pitkään huolettanut sijaishallitsija Virinin touhut. Ainahan hän on höperö ollut, mutta nykyinen höperyys on hänelle oikein poikkeuksellisen höperöä höperöintiä. Virini on ollut jo pitkään sulkeutuneena hoviinsa, mutta hänet on välillä bongattu harhailemassa öisin palatsissa itsekseen höperöimässä yrittäen välillä varoitella muita jostakin ennen vaipumista höperöintiin. Kävipä sijaishallitsija kerran mölisemässä vartijalle haluavansa kuolla. Eniten Londoa kuitenkin yllättää, kun Virini on ollut tiettävästi juovuksissa, sillä hän on aina ennen pitänyt paheenaan raittiutta, mikä on tietenkin juoppo-centaurien keskuudessa paheksuttavaa käytöstä.

Sijaishallitsijan oma höperyys on tietenkin hänen oma asiansa, mutta Janoa huolettaa enemmän, mille tolalle Centauri Primen sisäiset asiat ovat vallan vaihtumisen jälkeen menneet, kun suurin osa puolustus-, maatalous- ja sen sellaisista asioista on luokiteltu huippusalaisiksi. Mitä salattavaa Virinillä muka olisi? Jano toivookin Londoa keskustelemaan Virinin kanssa, sillä hän saattaa jopa kuunnellakin pääministeriä.

Jano häipyy kämppäänsä ihmettelemään, kun valot ei sytykään. Hän epäilee jonkun tunkeutuneen sisään ja yllättyykin Virinin läsnäolosta. Itsekseen virnuileva, lapsekkaalla päällä oleva Virini on totisesti yhtä höperö kuin ennenkin, mutta jokin hänessä on muuttunut, kun hän höpisee ensin pastellisävyisistä verhoista, mutta sanoo sitten, ettei värityksellä ole enää väliä pimeydessä. Jano hymyilee myötätuntoisesti mukana, kun Virini muistelee kuinka Jano nuorempana kirmaili palatsissa ja toteaa sitten, että jos se olisi hänestä kiinni, hän ei antaisi Janolle tapahtua mitään. Valitettavasti asia ei ole aivan Virinin päätettävissä ja niin Jano paiskautuu tuntemattoman voiman myötä seinään.

Centauri Primella koittaa uusi päivä ja hoviin saapunutta Londoa ärsyttää, kun Vitarin mukaan Virini ei ole huonon vointinsa vuoksi tavattavissa. Vitari lähtee etsimään Janoa, kun Londo ihmettelee ystävänsä poissaoloa. G'Karin läsnäoloon ei ole vieläkään totuttu, kun eräs ministeri Vole ei pidä narnin roikkumista hovissa lainkaan hyväksyttävänä. Hän pitää nokkelasti artikuloivaa G'Karia barbaarina ja antaa yllättävää kyllä hänelle tilaisuuden kostaa, jotta koko hovi näkisi narnien barbaariset tavat. Hän kutsuu paikalle saman vartijan, joka Cartagian käskystä sivalsi G'Karia 39 kertaa, ja ojentaa ruoskan G'Karille. Narni asettuu vartijan taakse, muttei läimäise kertaakaan. Hän filosofoi hetken, kuinka kädellä ei ole näissä asioissa päätäntävaltaa vaan enemmänkin sydämellä. Vartija toimi vain ex-keisarin käskystä. Volelle hän vielä kertoo, että pahat puheet painavat pahoja tekoja enemmän. Vitari rynnistää takaisin kutsumaan London mukaansa. Londo ja G'Kar jäävät katselemaan hirttäytynyttä Janoa eikä kumpikaan usko itsemurhaan hetkeäkään.

Byron saa tärkeän puheenvuoronsa ja suututtaa huijauksellaan Sheridanin, mutta saa kuitenkin asiansa esitettyä. Kun Sheridan kieltäytyy antamasta telepaateille kotia joltakin rajaseutuplaneetalta, Byron iskee valttikorttinsa pöytään. Allianssilaiset eivät ota asiaa kovin kevyesti, kun saavat kuulla telepaattien seurailleen viime päivinä eri kansoja nyhtäen heidän syvimmät salaisuutensa. Byron on valmis julkistamaan tiedot, jos Allianssi ei taivu. Kokouksen jälkipyykissä Garibaldi pääsee taas potkimaan esineitä ja murisemaan, kuinka kieroa sakkia telepaatit ovat. Delenn yrittää ajatella tilannetta vääryyttä kokeneiden telepaattien kannalta ja on suhteellisen myötämielinen kodin antoa kohtaan. Sheridan olisi ideologisesti telepaattien puolella, mutta hän ei voi luottaa heihin, kun Byron esitti asiansa epämukavalla tavalla. Delenn muistuttaa, että Maan presidentti taisi läksyttää Sheridania sisällissodan jälkipyykissä ihan samasta epämukavuudesta. Loppujen lopuksi Byronin uhkavaatimus tuli mahdollisimman huonoon aikaan, kun Allianssia riepoo mystiset iskut muuallakin.



Delenniä kiinnostaa enemmän roskakirjallisuus.

Vitari tulee kertomaan Londolle järkänneensä tapaamisen Virinin kanssa. Londo ja G'Kar etenevät synkeitä käytäviä pitkin ja tajuavat, että varsin epämääräiset kaapuhemmot seuraavat heitä varsin terävien tikariensa kanssa. G'Kar saa hyvän tilaisuuden henkivartijointiin ja jättäytyy jälkeen, kun sulkuportti erottaa hänet Londosta. Londo puolestaan kohtaa assasinoinnin pääasiallisen masinoijan, ministeri Volen. Vole viskaisee tikarinsa, joka jää leijailemaan London rinnan eteen ja kääntää kurssinsa kohti Volea. Kaikesta liian hämmästynyt Londo ei pysty reagoimaan kunnolla, kun näkee vielä takanaan vilaukselta drakhin (?), ja pakenee G'Karin kanssa paikalta. Jos kyseinen mölli oli drakh, jäin kaipaamaan vänkää väreilyefektiä.



”Onpas hoviin pykätty viime aikoina rumia patsaita!”

Byron ei saa pidettyä kaikkia karitsojaan ruodussa, kun eräs asettuu hänen passiivista vastarintaansa vastaan. Jotkut telepaatit ovat jo häipyneet etsimään tarvikkeita pahimman varalta ja ovat joutuneet katkerien drazien piestäviksi, sillä heidänhän hupsuja värinauharituaaleja ei hevillä paljasteta! Käytävillä siis nujakoidaan ja Byron hautaa kasvonsa käsiinsä. Eihän tässä näin pitänyt mennä ja kohta aseman vartijatkin älähtävät asiasta.

Lochley on jo älähtänytkin ja tuo Zackin välittämään sanaa eteenpäin Sheridanille, joka on angstaamassa tyhjässä kokoushuoneessa. Sheridan vähän arveleekin Lochleyllä olevan mitäs-minä-sanoin -tyylistä asiaa. Hän tietää olevansa telepaattien siirtokunnasta viime kädessä vastuussa ja purkaa suojeluksensa, sillä tilanne on saatava rauhoittumaan. Hän antaa Zackille vapaat kädet kerätä kaikki telepaatit samaan lössiin, jotta he voivat edetä rauhallisempaan tahtiin.

Byronilla on omilleen rauhanomaista asiaa, sillä he aikovat vastustaa tulevia joukkopidätyksiä hidastamalla vartijoiden etenemistä. Tämä tarkoittaa käytännössä kulkureittien hitsausta umpeen ja yleistä sabotaasia. Kärsimätön musta telepaatti asettuu ideologiallaan häntä vastaan, kun viivyttelystä on hänelle vain huonoja kokemuksia. Hän ei ainakaan aio jäädä pasifistien kanssa odottamaan ruoan loppumista. Byron meinaa menettää hermonsa, kun mustapaatti esittelee drazeilta pöllittyjä tikareita, joilla muut yrittävät saada tahtonsa läpi, mutta toteaa lopulta, ettei hän voi estää heitä. Lopulta telepaattien leiri jakautuu suunnilleen kahtia ja Byronin unelma on murskana. Lyta jää yöpymään hänen kanssaan ja he kuuntelevat Zackin vaatimusta purkaa esteet ja antautua. Zack yrittää saada vielä erikseen Lytaa palaamaan. Byron kertoo, että jossakin vaiheessa Lytan on jätettävä hänet.

Ministeri Vitari on niin mahdottoman hyvillään, kun Londo selvisi attentaatista hengissä, mutta Londo rohkenee epäillä, oliko koko Viriniä sittenkään järkätty paikalle. Ehkäpä Vitarin aikeet eivät olleetkaan niin puhtoiset. Ministeri tyytyy naureskelemaan takellellen, kun G'Kar ärisee hänen naamansa edessä sijaishallitsijan sijaintia. Londo huomaa jonkun viittoilevan tulemaan valtaistuinsaliin. Hän kertoo G'Karille etenevän yksin sisään ja löytää sieltä itsekseen kikattelevan Virinin, jolta hän kysyy miltei heti, onko kaikki varmasti kunnossa. Virini on iloinen, kun Londo selvisi hengissä. Hänen täytyy tosin kiittää ”niitä”, sillä ”ne” pitävät kovasti Londosta. Hän ei viitsi tarkentaa, mihin viittaa ”niillä” vaan vaihtaa puheenaihetta yhtäkkiä paljon vakavammalla sävyllä London tulevaan keisariuteen. Hän tuntuu olevan aidosti pahoillaan London puolesta ja kertoo sitten viestinsä, jonka sai ”niiltä.” London ei kannattaisi pahemmin enää nuuskia centaurien huippusalaisten varuste- ja alustietojen perään. Kaikki selviää kyllä ennemmin tai myöhemmin. Londo haluaisi kaiken selviävän nyt, mutta Virini alkaa sopertaa jo pelottavan selväjärkisenä, että Londolla on vielä aikaa nauttia elämästä ennen kuin on liian myöhäistä. Hän käskee jo vähän vihaisena Londoa häipymään ja kertoo vielä, että he tulevat puhumaan vielä kerran.



Virini pelkää verhoja.

G'Kar on uteliaana jo kärkkymässä tietoja Virinin kanssa käydystä keskustelusta, mutta Londo ei oikein tiedä, mitä sanoisi. He viettävät unettoman yön palatsissa, jota Londo ei enää tunnista vanhaksi tutuksi, sillä niin moni asia näillä käytävillä on muuttunut ja hän toteaa G'Karille pelkäävänsä ensimmäistä kertaa palatsia. Siksi hän haluaa heidän palaavan huomenna ensimmäisellä lennolla takaisin Babylon 5:lle. Hänen mietteisiinsä centaurialusten käyttötarkoituksesta tulee vastaus, kun toisaalla centaurisotalaiva räjäyttää puolustuskyvyttömän kuljetusaluksen, jonka anelu kaikuu kuuroille korville.

Viriniin ei olla täysin tyytyväisiä, kun valtaistuinsalin hämyisessä katveessa luuraa ruma mölli, joka katsoo häntä ilkeästi ja orgaaninen nyöri sijaishallitsijan kaulan ympärillä alkaa kiristyä.



Olisin minäkin ilkeä, jos näyttäisin tuollaiselta.

Hyvin menee Centauri Primella. Hyvin huonosti. Olivat salamurhayritykset arkipäivää tai ei, centaurien vallan keskipisteessä näyttäisi olevan kaikki pielessä, vaikka hovissa kaikki näennäisesti onkin kunnossa. Varjojen perillisethän siellä niitä nyörejä tietenkin vetävät ja näyttäisi, että siellä on muitakin alienmömmöjä kuin drakheja. Jos siis oletan, että punasilmäiset ovat drakheja ja kuristusvaiheen otus on eri porukkaa. Samantekevää mitä ne ovat, mulkeroita kuitenkin ja näyttävät hyödyntävän Varjojen tapaan edelleenkin centaureja, kun ovat huomanneet, kuinka helposti pienen olkapäämöykyn avulla valtiota kontrolloidaan. Jossakin vaiheessa centaurien osallisuus iskuihin Allianssia vastaan paljastunee ja Londolla onkin sitten selittelemistä ja touhua pitää keisarina murenevaa kotiaan pystyssä. G'Karilla puolestaan on kädet täynnä henkivartijoimista ja yllätyinkin, kuinka ammattimaisesti hän duuniinsa suhtautuu. Hänen käsissään Londo pysyy hengissä aina siihen hetkeen, kun Londo kuolee hänen käsissään. Se hetki tuntuu hiljalleen lähestyvän. Muutenkin Primen tapahtumat olivat siistejä, kun ministerinplantut urputtivat G'Karille ja G'Kar iski takaisin. Kaikki eivät kuitenkaan komeaan narniin suhtautuneet vihamielisesti, kun eräät hovihörhöt jopa koskettelivat häntä ihaillen. Naureskelin myös, kun G'Kar heitti pientä flirttiä erään centaurityttösen kanssa.

Telepaateilla menee suunnilleen yhtä hyvin kuin Centauri Primella. Kaikki paineet tuntuvat kohdistuvan Byroniin, jonka rauhanomaiset suunnitelmat valuvat hukkaan, kun kaikki telepaatit eivät seuraakaan häntä. Tämä seikka oikeastaan nostaa enimmäkseen hupsuina pitämieni telepaattien pisteitä, kun nyt heitä ei voi pitää vain allegoriana tyhmästä hippilahkosta. Pukeutuvat he edelleenkin hölmösti ja ovat pahuksen hippihevareita, mutta leirin jakautuminen kahteen on oikeasti aika kiintoisa veto. Arvelenkin, että jahka koko tilanne leviää käsistä, Garibaldin henkeä tulevat uhkaamaan radikaalimmat telepaatit. Jollakin tavalla Byronkin tulee tästä kärsimään, vaikkei olisikaan enää vastuussa kaikkien tekemisistä. Vastuussa hän on kyllä uhkauksestaan, sillä salaisuuksien pöllimisen luulisi olevan melkoisen julkea temppu.

Viitoskauden paras jakso tähän asti ja vaikka tähän ei paljoa vaaditakaan, oli jakso silti askel poispäin alkukauden suvantovaiheesta. Erityisplussaa Centauri Primen yllättävän synkistä tapahtumista. Ei tässä sinänsä tapahtunut mitään suurta, mutta jakso laittoi proverbiaalisen lumipallon pyörimään ja kohta luulisi rytisevän ainakin asemalla. Antaa Centauri Primen kaatua myöhemmin, kun Londo ja G'Kar palannevat mahdollisimman huonoon aikaan keskelle telepaattisotaa.