torstai 28. kesäkuuta 2012

102 - Meditations on the Abyss

102

5. kausi, 14. jakso

Meditations on the Abyssissa Delenn ei oikein saa unta. Enemmänkin vaikuttaisi, että hän odottelee jotakin ja pian hänen pyramidihärpäkkeensä alkaakin hehkua. Sheridan noteeraa keventyneen sängyn ja kysäisee, mihin Delenn on paukkimassa keskellä yötä. Delenn heittää uskottavan hätävalheen kämppäänsä jättämistä Allianssin asiakirjoista ja siirtyy huppuun verhoutuneena alakansien hämyisään baariin, jossa saa heti pöytävieraakseen kutsumattoman urpon, jonka iskuyritykset ovat sympaattisen röyhkeitä. Kun urpo ei suostu suosiolla häipymään, Delenn leikkii hetken aikaa mukana ja murtaa hänen sormen. Lattialla vaikeroivan urpon viimeistelee vielä eräs toinen huppuheppu, joka pieksee hänet toimintakyvyttömäksi.

Delenn ja Lennier häipyvät baarista suojaisampaan paikkaan keskustelemaan. Lennieriä kummastuttaa, mikseivät he voineet tavata julkisemmassa paikassa, mutta Delennin asia on äärimmäisen arkaluontoinen eikä hän halua Sheridanin huolestuvan, kun presidentti tunnetusti välittää vähän liikaa ystävistään. Delenn kertoo Garibaldin drazi-keikasta ja centaurien jonkinlaisesta osallisuudesta koko sotkuun. Siksi hän pyytääkin Lennieriä liittymään White Star 27:n miehistöön, joka on lähdössä kohti centaurien avaruutta kouluttamaan sissejä. Aluksen kapteeni tulee pitää pimennossa Lennierin todellisesta tehtävästä eli centaurien tutkimisesta. Delenn ei voi olla huomaamatta Lennierin arpia, jotka ovat kuulemma peräisin harjoittelusta drazia vastaan. Hän onkin huolissaan Lennierin harjoittelutahdista, mutta Lennier vain väistelee aihetta todetessaan, ettei Delenn olisi häntä muuten kutsunut paikalle. Delenn haluaisi vielä keskustella hänen kanssaan vähän kauemmin, kun ei ole nähnyt häntä sitten Kuolleiden päivän. Tästä Lennierille juolahtaa mieleen paljastaa Mordenin ilmestyneen kertomaan, kuinka hän tulee pettämään sissit. Lennier ei voi jäädä pidemmäksi aikaa.

Londo saa vieraakseen pakettivuoren, jonka takana kyykkii Vir. Londo vitsailee, onko Vir varautunut maailmanloppuun ja on jo vähän huolissaan, kun kuulee ystävänsä käyneen kovin erästä pikaruokaketjua muistuttavassa McBari'sissa, kun ei sellainen sovi Virin asemassa olevalle. Vir ei tajua, mitä hän oikein tällä tarkoittaa, mutta he saavat muuta ajateltavaa, kun London salakuuntelupaikanninsauva alkaa piipittää. Londo kampeaa ruokakassin ylösalaisin ja paikantaa hohtohepillään sen pohjasta salakuuntelusirun. Vir kertoo ostaneensa leivät Zocalon drazilta ja Londo alkaa solvata oikein kuuluvalla äänellä drazeja ja drazi-suurlähettilään vaimon vehtaamista Gaim-suurlähettilään kanssa ennen kuin talloo sirun. Hän palaa vielä Virin kysymykseen ja paljastaa järkänneensä Virin tulevaisuuden kuntoon. Koska Londosta tulee keisari, B5:llä on auki centauri-suurlähettilään vakanssi ja Vir on tähän oikein sopiva valinta.

Lennier astuu White Star 27:n... tai siis Marian kyytiin, kuten kapteeni Enrique Montoya kippoaan kuolleen siskonsa mukaan kutsuu. Kapteeni on vaikuttunut Lennierin meriiteistä Varjosodassa, muttei aio antaa hänelle erityiskohtelua, kun hän on täällä muiden tapaan harjoittelemassa. Lennier tutustuu minbarikokelas Findelliin, joka kertoo kapteenin heille sälyttämästä tiedustelutehtävästä, muttei paljastanut tarkempia yksityiskohtia. Lennier arvelee Montoyan kouluttavan heille ihmisten tapaan oma-aloitteisuutta, kun minbarit ovat vuosituhansia olleet kaavoihinsa kangistuneita. Lennier tarjoutuu auttamaan Findelliä tarvittaessa, jos tällainen ajattelu tuntuu vaikealta, mutta Findelliä vihjailu tuntuu nyppivän.



”Nimeni on Enrique Montoya. Tapoit hamsterini. Valmistaudu kuolemaan.”

G'Kar liittyy Sheridanin, Delennin ja drazi-suurlähettilään pikku kokoukseen hehkumaan onnesta, kun pian koittaa hetki, jolloin hänen tekosilmänsä vaihdetaan oikean väriseksi. Drazilla on kuitenkin vähän muuta asiaa, sillä hän kertoo uusimmasta drazeja vastaan tehdystä iskusta ja uskoo Neuvoston kyllä piilottelevan syyllistä, kun eivät halua Allianssin maineen pilaantuvan. Muut vaihtavat kiusaantuneita katseita, kun drazi meuhkaa vimmoissaan centaureista ja pyytävät vielä kärsivällisyyttä, jotta saavat todisteita. Londo käväisee paikan päällä, vaikka Sheridan käyntiä vähän vastusteleekin, mutta London on pakko heittää julmaa läppää drazi-suulähettilään vaimosta ja ennen kaikkea ilmaista, kuinka mahdottoman onnetonta sakkia hänen salakuuntelijansa olivat, kun eivät osanneet piilottaa edes yksinkertaista sirua. Hän tietenkin vihjailee rankasti drazin suuntaan.

Franklin poimii G'Karin tekosilmän kuopastaan. Kohtaus onnistui näyttämään koruttomuudessaan groteskilta, vaikka G'Karilla oli tehosteshotissa ihan selkeästi maski. Tarkastellessaan uuden silmän toimintakykyä Franklin mainitsee lukeneensa G'Karin Kirjaa, jota pitää kiinnostavana, sillä onhan hän sentään fundamentalisti. Ei siis uskisfundamentalistihihhuli vaan tietoteoriafundamentalistihihhuli - häntä kiinnostaa eri uskonnot, kun ne riisutaan ydinajatusten tasolle. Tai jotain sellaista. Erityisesti häntä kiinnostaa eräs tietty tahra, joka on löytänyt tiensä kaikkiin Kirjan kopioihin. G'Kar vitsailee, että kaikki Kirjassa on tietysti pyhää sanaa... ja kyseinen pyhä tahra on peräisin Garibaldin kahvikupista. Nerokasta. G'Kar saa toisen punasilmänsä ja näyttää aidosti onnelliselta, ehkä onnellisemmalta kuin vuosiin. Hän on Franklinille vastapalveluksen velkaa ja Franklin pyytääkin päästä seuraamaan G'Karin messiassessioita narnilaumansa kanssa. Sen G'Kar pelastajalleen suo.



Mitä Lasik-leikkauksessa oikeasti tapahtuu.

Maria loikkaa hyperavaruudesta normiavaruuteen, jonne se jättää Lennierin ja Findellin hävittäjät tiedustelemaan. Kaikki näyttäisi olevan päällisin puolin kunnossa - mitä nyt happea on tunniksi ja Mariakin loikkaa pois paikalta. Findell on jo hätääntymässä, kun Lennier taas rationalisoi tilannetta. Ehkä Marialle tuli hätäsignaali tai muuta kiireellistä. Joka tapauksessa lähin asuttu planeetta on liian kaukana. Hetken radiohiljaisuuden jälkeen Lennier kysyy, onko Findell vielä tolpillaan, ja ehdottaa Turvalin opettamaa meditointia, jolla pysyy hengissä jopa pari ylimääräistä tuntia. Kuluu noin tunti eikä itsekseen vaikeroiva Findell selvästikään ole tolpillaan ja sopertaa jo avun hakemisesta. Pelastus saapuu Marian muodossa, sillä koko hylkäys oli vain osa Montoyan oppituntia. Näin voi käydä tositilanteessa ja silloin on parasta hallita keinot selvitä hengissä. Hän päsmäröi erityisesti Findellin kimpussa kouluttaessaan, että sissit eivät pelkää kuolemaa. He pelkäävät vain epäonnistumista. Lennieriä Montoya sen sijaan kehuu.

G'Kar on opettamassa narnejaan, kun Franklin myhäilee kiinnostuneena sivummalla. Eräs narneista kysyy tyhjentävästi totuuden ja jumalan olemuksesta, josta G'Kar innostuu kunnolla ja esittää mutkikkaan valonlähdevertauksen, josta ei syvällisyyttä puutu. Viisaat sanat kaikuvat salissa hukkaan, kun sama narni kysyy uudestaan, mitä totuus ja jumala ovat. Hieman turhautuneena G'Kar heittää takamuksestaan, että totuus on joki ja jumala joen suu. Narnit huokailevat haltioituneina ja hajaantuvat paikalta. Franklinia vain huvittaa. G'Karilla on edessään vielä suuri operaatio saada hieman yksinkertainen kansa havahtumaan uuteen maailmaan.

Vir marssii Zocalolle räyhäämään kauppiasdrazille salakuuntelusirusta, mutta drazi vain piruilee, mitä tuollainen heikko rääpäle oikein tuossa vinkuu. Vir talsii lannistuneena pois London luokse nyhtämään miekan seinältä. Londo seuraa ihmeissään perässä ja on oikein ylpeä, kun hänen suojattinsa on paskonut drazin hedelmäkojun, uhkailee drazia ja tyytyy survomaan tämän lättyyn viinirypäleitä. Drazi anelee armoa ja Londo ylpeilee Zackille ylentäneensä Virin. Kenties hänestä sittenkin on suurlähettiläsainesta.



Centaurit rypälepommittamassa drazeja.

Maria on siirtynyt lähelle asteroidikeskittymää, jossa Montoya järjestää neljälle minbarikokelaalle pikku pääsiäismunametsästyksen. Jokaisen tavoitteena on tuhota vähintään kymmenen kohdetta kolmestakymmenestäyhdeksästä. Findell kummastelee, eikö joku heistä tule epäonnistumaan. Montoyasta tällainen skenaario voimistaa vain kilpailuviettiä. Findell jää nurisemaan Lennierille, että Montoya on ottanut hänet silmätikukseen ja oikein haluaa hänen kämmivän. Lennier epäilee kuitenkin, mahtaako Findell olla uransa suhteen tosissaan, kun kuulee tämän ryhtyneen sissiksi, kun pari sissiperheenjäsentä kuoli Varjosodassa. Hänestä sissiksi pitää haluta eikä vain koska pitäisi.

Harjoitus alkaa ja Lennier on nopeasti johdossa, kun Findell on nollilla. Findell ei vastaa Montoyalle vaan katkaisee yhteydet ja mutisee samalla kuolemasta, kun suuntaa kurssinsa kohti jättiläismäistä asteroidia. Lennier lähtee perään ja ottaa privaatisti häneen yhteyttä. Findell nurisee, että epäonnistuu kuitenkin eikä hän voi häpeältään enää palata kotiin. Montoya raivoaa, mitä hittoa siellä oikein tapahtuu. Lennier katkaisee yhteyden ja yrittää lukita aseensa Findellin moottoreihin, mutta sissikalibroidut järjestelmät eivät tottele kamutulta. Lennier vaihtaa manuaalitähtäykseen, lamaannuttaa moottorit ja sysää kolaroimalla Findellin turvaan, kun törmää melkein itse asteroidiin.

Montoya on syystäkin vihainen ja vaatii selityksiä. Lennier valehtelee Findellin vastalauseista huolimatta minbarimaiseen häpeänpelastustapaan, että hänen aluksensa tietokoneessa oli vikaa ja se ampui Findelliä ennen kuin hän ehti korjata virheen. Findell puolestaan auttoi häntä törmäämästä asteroidiin. Montoyaa ei niinkään kiinnosta, mitä siellä oikeasti tapahtui, kun arvosanat pitää kuitenkin antaa. Lennierin hän reputtaa ja antaa Findellille neutraalin arvosanan. Tämän jälkeen hän antaa vakavaan sävyyn Findellille arvokkaan tehtävän, jonka luulisi hänelle sopivan. Findell saa luvan palata Minbariin ja liittyä sissien rekrytointitoimistoon kysymään tulevilta nyypiltä, haluavatko he todella tulevaisuutta sisseinä. Näiden asioiden kanssa painivan Findellin luulisi olevan työssä ammattilainen ja ainakaan hän ei tapata itseään vaarallisemmissa tehtävissä. Findellin lähdettyä Montoya kuitenkin kehuu epävirallisesti Lennieriä hyvästä työstä, mutta antaa vielä kallisarvoisen ohjeen, sillä koskaan ei pidä olettaa, etteikö privaattilinjoja salakuunneltaisi.

Sheridan, Delenn, Franklin ja Zack ovat illallista viettämässä ja Zack hauskuuttaa muita Virin Zocalo-sankaroinnilla, jossa kaikki päättyi lopulta hyvin. Sheridan tietää, ettei hänen pitäisi toivoa tällaista, mutta olisi kuitenkin halunnut, että salakuuntelulaite olisi jäänyt vähän pidemmäksi aikaa Londolle. Delenn kuitenkin arvelee, että Londo tuskin tietää kovin paljoa iskuista ja olettaa, että häntäkin korkeavirkaisemmat pyörittävät operaatiota. Jotain heidän tulisi asialle tehdä, sillä tätä menoa Allianssi luhistuu jäsentensä kiistelyyn ja syyttelyyn. Heitä jää vielä kaivelemaan Garibaldi, sillä Delenn lähetti hänelle kyllä kutsun liittyä safkaseuraan, mutta eipä ole miestä näkynyt.

Garibaldi röhnöttää kämppänsä lattialla, laulelee, naureskelee ja ryyppää vailla huolta tai murhetta oikeastaan mistään. On hän sentään linkkinsä sijainnista huolissaan ja kömpii ylös kaivamaan sen jostakin sohvan perukoilta. Hän ottaa yhteyttä Fresh Airiin ja tilaa suureellisesti mestan tujuimman pizzan kotiinkuljetuksena, jonka jälkeen lysähtää lattialle pitämään hauskaa, kun hänen alavireinen spiraalinsa päättää jakson todella synkkään melodianpätkään.



Garibaldi korkkaa naisten sijaan pulloja.

Hiukan sirpaleinen jakso, jonka kaikki juonikuviot toimivat - ja mikä tärkeintä, B5:n maaginen Hyvä Meininki oli vahvasti läsnä. Johan jo tässä esiintyikin suurin osa näyttelijöistä, jos Lytaa ja yllättävän paljon vitoskaudella poissa ollutta Lochleyta ei lasketa. Olenkin vähän ihmetellyt kapteenin alikäyttöä, sillä onhan hän sentään aseman johdossa. Lyta taas ajelehtii irrallaan telepaattikuvion päätyttyä ja hänellekin olisi hyvä keksiä vielä jokin funktio, jossa pääsisi esiintymään muiden kanssa. Näiden puutteiden vastapainoksi Virin paluu pitkähkön tauon jälkeen oli erittäin piristävää, kun hänet saatiin riehumaan Zocalolle. Eiköhän hänestä vielä keisari tule ainakin ennustusten mukaan, mutta B5:n suurlähettilään rooli on hyvissä käsissä. On oikeastaan vaikea sanoa, onko G'Kar hienompi täysin raivoissaan vai onnellisena, mutta harva näyttelijä pystyy olemaan niin aidosti onnellinen kuin Katsulas. Silmäoperaatio olikin G'Karille pieni onnenhetki, mutta tyhmien narnien paimentaminen opetti taas, että on narnien ajattelutavassa vielä petrattavaa.

Lennierin sissiseikkailu oli pisin yksittäinen tarina ja vaikka se kenties onkin vain irrallista huttua, sissien koulutusmetodit karismaattisen kapu Montoyan – oli kyllä mainio hahmo! - seurassa paljastivat yhtä paljon sisseistä kuin viime jakso Psi-joukoista. Ankaraa touhua tällainen ja empivän Findellin todelliset motiivit toivat elävästi Marcuksen mieleen. Tosin Findellistä ei ole yhtään kenttätyösissiksi, mutta hahmon kohtalo jätti silti hyvän fiiliksen, vaikka hahmo vähän turhan vikisijä olikin. Lennierin reaktiot jaksavat vieläkin kylmätä aina kun Sheridan ja kolmiodraama otetaan puheeksi. Delennin ja Lennierin alkupuolen keskustelussa olikin jonkin verran katkeruutta ja synkkyyttä, kun Delenn ei oikein tiennyt, miten kommentoisi vihjailuihin sissien pettämisestä. Jakson ihan alun baaritouhussa taas oli mukavan badass-meno päällä, kun Delenn pääsi murtamaan sormellaan sormen.

Jaksossa oli paljon kaikenlaista, mutta karuudessaan kaikkein jykevimmin iski silti Garibaldin syöksykierre, täyslatinki ihan lopussa. Hänen nykytilaansa oli suoraan sanottuna epämukavaa seurata. Oli erään Ivanovan viettelytanssiakin epämukavaa seurata, mutta tässä on kyse vähän eri asiasta. On juoppoudesta ehkä kerrottu riipaisevampiakin tarinoita, mutta silti Garibaldilla menee nyt niin lujaa, että jos hänellä menisi yhtään lujempaa, hän menisi takaperin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti