perjantai 20. huhtikuuta 2012

21 - The Quality of Mercy

21

1. kausi, 21. jakso

The Quality of Mercyssa Ivanova käräyttää alakansilta tohtori Franklinin, joka on alkanut pyörittää ilmaisklinikkaa vähempiosaisten hyväksi. Ivanovaa ei niinkään ärsytä homman näennäinen laittomuus vaan se, ettei Franklin ole kertonut tästä hänelle. Hän antaa lafkan jatkaa toimintaansa. Franklinia kuitenkin mietityttää, miksi kävijämäärä on vähentynyt, mutta kuulee pian huhuja henkiparantajaeukko Rosenista ja käy etsimässä hänet, kun pitää toimintaa puoskarointina. Franklin saapuu juuri viimeisimmän terapian jälkeen ja kritisoi suuresti Laura Rosenin terapiassa käyttämää alienhökötystä, jonka nainen osti jostain. Lauran äitiään suojeleva tytär Janice tulee äitinsä tueksi ja Franklin vielä väittää lähtiessään Lauran olevan huijari.



Humpuukitiedeteatteri 3000

Toisaalla Karl Muelleria syytetään kahden siviilin ja yhden vartijan murhasta. Tuomari Wellington käy keskustelemassa tuomiosta Sinclairin, Garibaldin ja Talian kanssa. Vartijan murhasta vihainen Garibaldi suosii ilmalukkoa, mutta kyseinen vaihtoehto on laillinen vain kapinoitsijoille ja maanpettureille. Koska Muellerin kuskaus Maan vankilaan on kallista ja B5:n sellitilat ovat jo täynnä, ainoaksi vaihtoehdoksi jää mielentyhjennys, jonka jälkeen Muelleriin asetetaan toinen mieli. Tähän hänet tuomitaankin ja inhostaan huolimatta Talia suostuu "teloittamaan" hänet. Ensin on kuitenkin skannattava Muellerin mieli vertailukohteeksi varsinaista mielentyhjennystä varten. Talialla on jo huonoja kokemuksia rikollisten mielistä eikä Muellerkaan ole poikkeus. Sisältä paljastuu iso liuta muita kärsiviä, mutta teknisesti Muelleria ei voi syyttää massamurhasta, johon hän on epäilemättä syyllistynyt. Puheet kuolleiden kuoron keräämisestä taivaaseen astumiseksi ovat Talialle liikaa ja hän poistuu horjuen mielenvikaisen Muellerin luota.



Karl Mueller's Day Off

Franklin saa kuulla Janicelta taustaa Laurasta. Laura oli ollut tohtori, mutta jäi stimulanttikoukkuun, jonka seurauksena eräs potilas kuoli. Lääkärinluvan menetettyään hän pyrki jatkamaan kutsumustaan parantaa ihmisiä ja osti mystisen parannuslaitteen. Franklin kuitenkin ihmettelee miksi he ovat pysyneet asemalla eivätkä lähteneet Maahan parantamaan porukkaa, mutta Janice kertoo äitinsä olevan liian vanha sellaiseen. Franklin käy läpi Lauran parantamien tyyppien tietoja ja yllättyy tuloksista. Laite tosiaankin toimii. Kun hän käy Lauran klinikalla, hänelle kuitenkin paljastuu, että laite siirtää elinvoimaa kohteesta toiseen. Edes Janice ei tiedä laitteen toimivan näin. Laura itse kärsii kuolemaan johtavasta Laken syndroomasta ja kertoo elävänsä vielä muutaman vuoden, jotka aikoo käyttää antamalla sairaille elinvoimaansa. Laura ja Franklin tekevät diilin, jossa Laura antaa laitteen kuoltuaan Franklinin käyttöön ja käy itse viikottain hänen tutkittavana.

Keskiyöllä Muelleria ollaan kuljettamassa mielentyhjennykseensä, kun hän karkaa hissiin ja saa melkoisen osuman aseesta. Hän pakenee alakerroksiin, jossa hänen epäillään menevän Franklinin klinikalle. Franklin varoittaa assistenttiaan, mutta muistaa myös Lauran pitävän klinikkaa ja suuntaa sinne. Mueller onkin jo pitämässä Janicea panttivankina ja Laura on siirtämässä elinvoimaansa Muelleriin, kun Franklin saapuu. Mueller uhkailee kaikkia vähän siihen malliin, että Laura saa tarpeekseen ja siirtää syndroomansa ja kaikki oheistautinsa Muelleriin, joka kuolee erittäin kivuliaasti. Nyt täysin terveen Lauran teko armahdetaan itsepuolustuksena, mutta laite otetaan yleiseen käyttöön. Lauraa hengen riistäminen harmittaa suuresti, vaikka tytär ja Garibaldi häntä lohduttavatkin. Muellerille olisi käynyt joka tapauksessa huonosti. Laura päättää lähteä asemalta parantamaan muita avun tarpeessa ja etsimään laitteen alkuperää. Janice puolestaan aikoo lähteä Franklinin kanssa syömään.

On jaksossa jälleen humoristisempi kakkosjuonikin. Tällä kertaa Lennierilla on jälleen tylsää ilman Delenniä ja aivan sattumalta hän lyöttäytyy yhteen London kanssa, kun Londonkin pitäisi saada lisää ystäviä. Lennier ajautuu London vanavedessä paheiden maailmaan Dark Star -klubille ihmettelemään tanssijattaria. Londo on melkein ujuttamassa Lennierille alkoholiakin, kun Lennier toteaa hieman pelottavasti, että alkoholi saa rennot minbarit aivan äärettömän väkivaltaisiksi. Tämän jälkeen Londo melkein katuu seuransa valintaa, kun Lennierin temppelitarinat haastavat maalin kuivumisen, mutta hän innostuu suuresti Lennierin mainitessa olevan tosi haka todennäköisyyslaskennassa.

He suuntaavatkin seuraavaksi erään hämyisen baarin pokeripöytään, jossa Lennier on voitolla, muttei osaa olla vaivihkainen kuten pokerissa pitäisi olla. London fysiologiasta paljastuu uusi merkillisyys, kun hänen öh... alakansiltaan pursuava lonkero lipuu pöydän ali toiselle puolelle nyysimään sopivia kortteja pakasta, kunnes se jää jumiin kolpakon alle. London vääntelehtiminen käräyttää hänet ja muut pöydässä raivostuvat huijauksesta. Pöytä lentää nurin ja Lennier puolustaa ystäväänsä osoittamalla melkoisia taistelutaitoja, mutta silti näyttää pahasti siltä, että koko baari vihaa parivaljakkoa. Kun tieto baaritappelusta kantautuu korkeammille tahoille, Garibaldi ei voi uskoa syyllisiä. Turpiinsa saaneet Londo ja Lennier saapuvat setä Sinclairin lievästi huvittuneeseen puhutteluun, jossa Lennier ottaa kaiken vastuun tapahtuneesta. Heidän diplomaattisen statuksensa vuoksi kaikki syytteet unohdetaan, mutta heidän pitää silti maksaa viulut baarivahingosta. Sinclairin häivyttyä Londo on ihmeissään Lennierin jalosta teosta, mutta minbarien keskuudessa toisen kunnian pelastaminen on kunniallista. Lennier puolestaan ihmettelee London lonkeroa ja on vielä enemmän ihmeissään kuultuaan likaisen salaisuuden. Centaurit...



Kiihotuin.

Melkoista irrallisen välijakson vikaa tässä, kun aiemmin on tapahtunut sen verran suuria juttuja, mutta olivat tapahtumat sentään ihan mielenkiintoisia. Jos jaksosta jää mitään suureen jatkumoon niin se on varmaan sitten se parannuslaite, jolla voitaisiin ratkaista vaikka mitä. Lievästi blandisti alkanut lekurikertomus lähti parempaan suuntaan, kun laitteen todellinen luonne paljastui ja Franklin oli suurten valintojen edessä. Sivuosamuori oli ihan asiallinen tapaus. Muellerin tapauksessa taas käytiin läpi Babylon 5:n eri rangaistustapoja. Mietinkin kuinka moraalisesti arveluttavaa on pyyhkiä jonkun mieli ja installoida toinen mieli hyötykäyttöön. Tällä kertaa tosin kyseinen mieli oli sen verran viallinen, että haittaa tästä ei liiemmin ollut, varsinkaan kun juoni nivoutui lekurijuoneen ja Muellerille kävi ohraisesti. Muuten olisikin ollut vähän liian irrallista pyörittää kolmea kuviota samanaikaisesti. Kepeä London ja Lennierin perseilytuokio oli hauskaa piristettä. Nyhveröstä Lennieristä paljastuu hilpeitä piirteitä varsinkin London kaltaisten häröilijöiden seurassa. London lonkerokikkelin piirteistä en haluakaan sitten tietää enempää ellei ole ihan pakko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti