70 - Falling Toward Apotheosis

70

4. kausi, 4. jakso

Falling Toward Apotheosis alkaa niin yllättävästi, että luulin ihan konseptijaksoksi, mutta Ivanovan kahdenkymmenen minuutin välein esittämä BabComin erikoislähetys on vain yksi jaksossa vilahtavista tiedonannoista, joita aseman asukkaat tarvitsevat, kun vorlonit ovat lähteneet oikein kunnolla sotajalalle. Tällä kertaa kriisi on johtanut parin uuden siirtokunnan täydelliseen hävitykseen. Ventari 3:n kiertoradalta saadaan vielä kuvamateriaalia vorlonlaivastosta etunenässään tajuttoman kokoinen planeetantuhoaja. Ruudun alalaidassa skrollaa lista siirtokunnista ja planeetoista, jotka ottavat mielellään Ventari 3:n pakolaisia vastaan eikä alueelle ole mitään asiaa, kun hyppyportti on tuhottu ja hyperavaruus on ruuhkautunut. Babylon 5 itse ottaa vielä rajatusti pakolaisia vastaan, joita kylläkin on lappaamassa vähän joka suunnalta. Ivanova kehottaa noudattamaan rauhallisuutta, ettei pelko ota valtaansa.



umel muut?

Babylon 5:llä ON täyttä. Alustelakka pursuaa asukkaita, pakolaisia ja vähän keitä sattuu ja eräs nainen tyrkätään kaaoksessa kumoon. Kukaan ei tunnu huomaavan häntä, kun ihmis- ja muu massa velloo ympärillä, mutta Sheridan ojentaa auttavan kätensä (awwww!) ja ohjaa hänet Zackin suuntaan. Kapteeni ja hänen perässään alati vaeltava Lorien tuntuvat herättävät hyvin paljon kunnioitusta aseman väestössä. Lorien muistuttaa, ettei Sheridan voi pelastaa heitä kaikkia, mutta ainakin hän väittää yrittävänsä.

Garibaldi on toimistossaan uppoutuneena alustelakan hullunmyllyyn, kun Zack tulee paikalle kysymään vointia. Turvapäälliköllä olisi kivempaa olla takaisin duunissaan, kun hän tuntuu tarvitsevan jotain tekemistä. Juuri nyt häntä huolettaa Lorien. Zack varmistaa vielä, että Garibaldilla on varmasti kaikki kunnossa, mutta hän vain ärsyyntyy kyselystä, kun tuntuu siltä, että Sheridan otettiin avosylin vastaan, mutta Garibaldiin taas suhtaudutaan tosi epäilevästi, vaikkei muista yhtään mitään. Franklinkin on tutkinut häntä jo melkoisesti, mutta vielä on edessä yksi sessio ennen kuin hän pääsee takaisin töihin. Franklin tarkistaa hänen takaraivonsa, ettei sieltä vaan löytyisi mitään arpia esimerkiksi Varjoalukseen installoinnin jäljiltä, mutta Garibaldi selviää puhtain paperein, vaikka kokee lyhyen flashbackin, joka pysäyttää hänet hetkeksi.

Ivanovalla on lisää ilmoitettavaa asemalle, kun Tizino Primen turvapaikasta ei kuulu enää mitään. Vorlonit ovat todennäköisesti katkaisseet kaiken kommunikaation ja planeetta saattaa olla historiaa. Myös kolme pakolaisasemaa on tuhottu ja sektori 57:n hallitukset ovat julistaneet hälytystilan. Hän kertoo avun tulevan lääkintäalusten, kuljetusten ja muun muodossa, mutta he tarvitsevat myös ilmakehään soveltuvia aluksia humanitaariseen työhön.

Delenn saapuu Sheridanin luokse tämän seuratessa kyseistä tiedonantoa. Kapteeni kertoo kuulevansa alaisensa äänessä ensi kertaa pelkoa tulevasta ja toteaa nyt hänen ja Delennin olevan ensi kertaa kahden. Delennillä on ollut kiirettä, mutta hän myös pahoittelee kuinka oli hänen syytään, että Sheridan lähti Z'ha'dumille. Sheridania tämä ei niin haittaa, kun Delennin ansiosta hän sieltä selvisikin. Anteeksipyyntö siis hyväksytty ja he syleilevät kuten asiaan kuuluukin.

Sotahuoneessa puidaan aseman tungosta, kun jo aseman ympärillä leijuu enemmän aluksia kuin varmaan koskaan. Garibaldi vähän pelkää kaaoksen alkavan viimeistään sitten, kun pakolaisia alkaa valua asemalle kunnolla etsimään omien kansojensa edustajia. Franklinia puolestaan nyppii ainainen tungos sairastuvalla. Hän ehdottaakin porukan siirtämistä Epsilon 3:lle tilanpuutteen vuoksi. Huoneeseen saapuva Sheridan on samaa mieltä, mutta heidän on hoidettava ensin vähän akuutimpi ongelma, joka vaikuttaa vähän kaikkeen... Kosh. Koska vorlonien kykyjen skaalaa ei tiedetä, ei voi olla myöskään varmuutta, mitä tämä vorlon oikein tietää tarkalleen ottaen aseman suunnitelmista. Tämän vuoksi Sheridan on pitänyt ärsyyntynyttä Garibaldia uutispimennossa, kun Garibaldi kuitenkin vaeltaa paljon enemmän aseman käytävillä. Sheridan pyytää Garibaldia kasaamaan parhaat äijänsä häätämään vorlon asemalta. Garibaldilla on epäilyksensä, mutta hän suostuu, kun Sheridan on niin varma suunnitelmastaan. Hän ja Zack häipyvät ja Lorien saapuu Lytan mukana. Vain Varjot pystyvät tekemään vorloneista selvää, mutta Sheridan vahvistaa, että Kosh on nykyisellään aivan liian suuri riski. Hänestä on päästävä eroon.

Garibaldin iskuryhmä saapuu maskit päällä kaasusektorille ja he murtautuvat vaitonaisen Koshin huoneeseen. Garibaldi kertoo kapteenin käskyistä saattaa suurlähettiläs pois asemalta, kun Babylon 5 ei majoita vihamielisten kansojen edustajia. Kosh ei vastaa ja pyyntö muuttuu käskyksi. Vartijat vetävät aseensa esille. Kosh murahtaa: ”Ei.” Eräs vartija astuu lähemmäksi, mutta paiskautuu seinään. Muut avaavat tulen ja Kosh alkaa paiskoa energiaa ja korkeataajuista ääntä, joka särkee vartijoiden maskit. He perääntyvät henkeä haukkoen pois alueelta. Ainakin he saivat viestinsä perille, joten on Lytan aika suorittaa oma osuutensa suunnitelmasta.



”Joo, et ole maksanut vuokraasi kolmeen kuukauteen ja on tullut toistuvia valituksia naapuriltasi, että luukutat musiikkia täysillä öisin. Meidän on valitettavasti häädettävä nyt sinut täältä.”

Telepaatti saapuu varoittamaan uskollisena Koshia Sheridanin ja muiden yrityksistä. Koshista he ovat vain merkityksettömiä. Lyta kertoo epäilyksistään, jotka ovat vahvistuneet, kun kertoo kuinka ei ollut paikalla vanhan Koshin kuollessa. Hänestä tuntuu, että asemalla on joku muu, joka on saanut osan Koshia sisäänsä. Koshista pelkkä ajatus on sietämätöntä ja tämä saa hänet seuraamaan Lytaa käytäville, jotta saa tältä ruojalta imaistua vanhan Koshin tietoisuuden itseensä. Lyta johdattelee Koshin suurempaan halliin, jossa vorlonista alkaa tuntua, että jokin vaivaa Lytaa. Ehkä nainen piilottelee jotain. Kosh ärähtää Lytaa avaamaan mielensä hänelle ja on iskemässä kunnioitusta hänen niskaansa, kun Sheridan käskee Lytaa väistämään.



”Your butt is... intolerable.”

Kosh jää korkeajännitteisten sähköhärpäkkeiden salamakenttään ja ympäröiville käytäville ilmestyy kasapäin vartijoita ammuskelemaan häntä. Delenn saapuu katsomaan näytöstä etäämmältä. Kosh pysyy aisoissa, mutta mitään vaikutusta hirveällä höykytyksellä ei tunnu olevan. Lopulta kuitenkin Koshin suojapuvun kypärä räjähtää ja sisältä pursuaa halliin valtava energialonkero-olento, joka lienee vorlonien se ihan todellinen muoto. Kosh riehuu ympäri paikkaa iskien energiavasamia vähän minne sattuu ja lisäksi heidän sähköansansa tyrehtyy. Lisäksi hangaari kolmessatoista tapahtuu kummia, kun Koshin alus piehtaroi pyrkien vapaaksi ja särkee paikkoja. Alus päästetään irti ja Kosh naulitsee huomionsa Delenniin, joka yrittää auttaa erästä vartijaa. Sheridan ryntää vorlonin ja minbarin väliin ja Lorien pyytää häntä toimimaan. Sheridan kääntyy Koshia kohti ja hänen rinnastaan pusertuu kultainen energiaolento alkuperäisen Koshin muodossa. Muinaisolennot kietoutuvat toisiinsa vetämään toisiaan hurjasti lättyyn ja pusertuvat katosta läpi työntyen lopulta aseman ulkopuolelle, jossa energiakeskittymä jatkaa vorlonalukselle, joka räjähtää vieden kummatkin Koshit todennäköisesti lopullisesti mennessään.



”Me osutaan kyllä suhun!” ”Ette.”

Koshin työntyminen imi Sheridanista kaikki mehut joten Lorienin täytyy antaa osa elinvoimistaan hänelle. Delenn ihmettelee vierestä parantavaa kosketusta, joka ei kuitenkaan tiettävästi paranna loputtomiin. Tähän asiaan tulee lisää selvyyttä Sheridanin kämpässä, jossa Lorien kertoo, kuinka voi pitkittää elämää kuten teki Sheridanin tapauksessa Z'ha'dumissa. Sheridan kertookin, että Franklin löysi hänen sisältään outoa energiaa, joka pitää hänestä huolta, mutta tälle on oma raskas hintansa. Lorien teki minkä voi, kun piti hänet elävien kirjoissa – hän sai osan loppuelämästään takaisin. Kahdenkymmenen vuoden elinajanennuste shokeeraa Delennin oikein kunnolla, kun hän on sentään kuullut ihmisten elävän noin satavuotiaiksi. Sheridania tämä ei niin harmita, kun kuusikymppisenä on ihan hyvä lähteä ja muussa tapauksessa hän olisi edelleen märkä läntti Z'ha'dumin pohjalla. Lorien tyytyy kertomaan, että pari vuosikymmentä tästä koittaa päivä, jolloin Sheridan vain... pysähtyy. Tak. No okei, ei Lorien sanonut tässä ”tak”, mutta aivan hyvin olisi voinut.

Lorien suo heille hetken yhdessä ja Sheridan vakuuttelee, ettei tämä ole lainkaan niin kauheaa kuin miltä se tuntuu, sillä vaikka Delenn tulee olemaan aika kauan leski ennen kuin hänestäkin aika jättää, nämä 20 vuotta he viettävät yhdessä, tapahtui sitten mitä tahansa. Varmemmaksi vakuudeksi Sheridan antaa hänelle lahjan, jonka osti Zocalolta. Hän selittää kihlasormusten konseptin ja asettaa sellaisen Delennille. He päätyvät ahmimaan toistensa kasvoja.

 Centauri Primella Londo liittyy keisari Cartagian seuraan seurailemaan yössä välkehtivää tähtitaivasta. Londo ei löydä sieltä mitään muuta ja paikalle vaivihkaa saapunut Morden paljastaa vorlonien lähteneen sotajalalle. Tämä lyö London täysin ällikältä ja keisari vahvistaa, ettei Morden pelleile. Londo hermostuu ja järkeilee, että vorlonit ihan varmasti kääntävät katseensa Centauri Primelle päästääkseen Varjo-vieraista eroon. Morden kuitenkin tuumaa, että vorlonit tuskin viitsivät tuhota näin suuren luokan planeettaa, mutta Londo yrittää vielä taivutella keisaria käskemään Varjot tiehensä, mutta Cartagia on toista mieltä. Morden on sen sijaan täysin varma, että jos vorlonit kohtaavat centaurien mahtavan laivaston, he melko varmasti kääntyvät toisaalle.

Keisari on samaa mieltä, mutta Mordenin häivyttyä kertoo olevansa toista mieltä. Centaurit palaavat sisälle ja keisari on hyvillään, että he ovat samoilla linjoilla asiasta. Palkkiona tästä Londo pääsee kaikkein pyhimpään, jonka eräs irtopää idean keisarille antoi. Londo yrittää peitellä kuvotustaan, mutta touhu menee vielä likaisemmaksi, kun Cartagia paljastaa flipanneensa pahemmin kuin koskaan aiemmin. Centauri Primen tulee juurikin palaa ja kaikkien centaurien kuolla, jotta keisari nousee tätä kautta jumaluuteensa eikä kukaan jää suremaan hänen kuolemaansa.

Londo ajattelee asiaa jonkin aikaa ja saapuu valtaistuinhuoneeseen myötäilemään taitavasti keisarin jumaluusjuttuja, mutta nostaa hyvän pointin kertoessaan, että Centauri Primen tuhouduttua kukaan ei jäisi enää jäljelle muistelemaan mahtavaa keisaria. Siksi hän ehdottaakin, että G'Karin oikeudenkäynti ja teloitus pidettäisiin Narnissa, jotta Cartagian nimi säilyisi historiassa. Keisaria vähän huolettaa käynnin turvallisuus, mutta Londo ihmettelee, mitä pelättävää jumalalla muka olisi. Keisari suostuu ja Londo suostuu tulemaan mukaan päättämään ihan henkilökohtaisesti G'Karin päivät.

Lähtövalmistelut on tehty ja Londo tulee informoimaan keisaria, joka on parin vartijan kanssa tapaamassa G'Karia. Cartagiaa niin harmittaa, kun mokoma barbaari katsoo häntä niin pahasti. Eiköhän keisari keksi asialle jotain, Londo tuumii ja poistuttuaan keisari päättää pysäyttää mokoman katseen arpomalla vasemman silmän puhkaistavaksi. Hän poistuu ja sellin ovet läimähtävät kiinni, eikä G'Karin puolisokeutumista tietenkään näytetä jakson lopun dramatiikan vuoksi.


 Vorlonit iskivät sitten kunnon vaihteen silmään, kun heidän pikku ristiretkensä ajaa koko galaksin ja etenkin keskipisteenä toimivan B5:n täydelliseen kaaokseen. Vaikka tuhoajat pyörivät vielä sielä jossakin, niiden uhka tuntui jo nyt hyvin painostavalta, kiitos Ivanovan informatiivisten uutislähetysten, jotka tosin ovat enemmän karua statistiikkaa kuin mitään, minkä voisi käsittää. Ei ole kovin arkipäiväistä kuulla kasuaaleja raportteja kokonaisten planeettojen hävityksestä. Erityisen karua tässä tuntuu olevan pakolaistenkin jahtaus, sillä vorlonien mukaan pieninkin Varjoista jäänyt tahra on eliminoitava. Näihin otuksiin verrattuna jopa Varjot tuntuvat aika nössöiltä, kun ei niillä sentään ainakaan näytä olevan ihan näin tuhovoimaista laivastoa. Tai sitten ne ovat vain niin piilossa, että tämä on vain löyhää spekulointia.

Koshin oli tietenkin pakko vastata seurauksista ja lopputulos oli melkoisen komeaa ja aggressiivista valoshow'ta. Lorienin puheet suututetun vorlonin voimasta eivät olleet liioittelua, mutta oli myös hienoa nähdä alkuperäisen Koshin vastareaktio, kun hän nousi omaansa vastaan ja molemmat päästivät toisensa päiviltä. Aseman vorlonittomuus nostaakin esille mielenkiintoisen kysymyksen, sillä mitäköhän Lyta mahtaa nyt tehdä, kun työnantajia ei enää ole? Eiköhän hänestä tule taliamainen vakitelepaatti kaikkeen hyödylliseen, sillä en oikein usko, että hän haluaa enää kaveerata vorlonien kanssa, kun uusi Kosh oli mitä oli. Uskon hänen kyllä murehtivan vanhan Koshin lopullista menetystäkin. Uusi Kosh oli sen sijaan good riddance, vaikka silkassa pahantahtoisuudessaan jäikin vahvasti mieleen. Tämä olento oli ILKEÄ.

Erityisen merkitsevää tässä juonessa oli kuitenkin Sheridanin elinkaari, sillä ajatukset palailevat jatkuvasti aikahyppyyn tulevaisuuteen seitsemäntoista vuoden päähän. Jumaliste, eihän silloin miehellä olisi kuin muutama vuosi jäljellä. Ei mikään ihmekään, kun Delenn otti hänet aika melankolisesti vastaan. Jos sarja tosiaankin hyppää loppupuolella näin myöhälle tulevaisuuteen, saattaa olla ehkä mahdollista, että Sheridanin kuolemakin nähtäisiin. Olisikohan liian härskiä katkeransuloiselle vikalle jaksolle? Se meinaan voisi olla hyvinkin mahdollista. En tiedä tosiaan mitään muuta kuin sen lopetuksen nimen, joka ehkä saattaisi vihjailla jotain tällaista. Mutta joo, spekuloinnit sikseen, tähän hetkeen on vielä aikaa! Sheridan kuolee joskus kuten me kaikki vielä, yllättävää.

Ja Cartagia se vaan jatkaa syöksykierrettään maailman harhaisimmaksi keisariksi, loistavaa. Hänen varjokabinettinsa esittely yhdistettynä puheisiin kaiken karrelle palamisesta alkavat olla jo niin kipeää settiä, etten enää tiedä miten tästä enää parantaisi. London hermot ovat kyllä koetuksella. G'Karinkin silmälappumysteeri sitten selvisi. Ihan hyvä, ettei puolisokeutumista näytetty, sillä uskon narnin parkaisevan ylpeästi toistamiseen.

Alan oikeasti olla epäuskoinen tämän sarjan suhteen. Ei voi olla näin monta tasaisen loistavaa jaksoa peräkkäin, ei käy järkeen. Tosin olen kuullut, että tahti rauhoittuisi vähän kauden puolivälissä ja kuulemma joku juonikuvio päättyy aika äkisti ja monen mielestä epätyydyttävästi, mutta näihin johtavia asioita sietää vain arvailla. Sillä välin nautin vain parhaasta jaksokombosta ehkä ikinä.