72 - Into the Fire

72

4. kausi, 6. jakso

Into the Firessa Ivanova ja Lorien ovat palaamassa Ensimmäiseltä reissultaan takaisin Babylon 5:lle ottamaan käskyjä vastaan, kun aikaa suureen tehtävään on enää alle vuorokausi. He ovat enimmäkseen onnistuneet, sillä viisi kuudesta muinaisrodusta on suostunut, mutta Lorienista on tarpeellista paikantaa viimeinenkin Ensimmäinen. Ivanova toivoo totisesti, että Sheridanin suunnitelma saada vorlonit erilleen todellakin toimii ja Lorien tuumii taktiikan olevan varsin mielenkiintoinen, jopa ihmismäinen. Heillä käy tuuri, kun kymmenen minuutin sisään paikalle ilmestyy varsin sienisen näköinen alus, joka on ilmiselvästi muinaista alkuperää ja Lorien sanoo niiden kyllä tuntevan hänet.

He palaavat hetkeksi B5:lle, jotta jatkavat sieltä laivaston mukaan. Asemalla he keskustelevat Lorienin kuolemattomuudesta, joka on vain näennäistä, sillä tietenkin olento voisi kuolla sairauteen tai haavereihin, mutta muuten hän elää ikuisesti kuten muutkin Ensimmäisistä. Vasta seuraaville sukupolville suotiin kuolevaisuus, jotta he pystyisivät nauttimaan siitä vähästä, joka heille on annettu. Ivanovan ja Lorienin matkatessa laivastolle mukaan pääsee hahhah-hauska straczinskymainen irtovitsi, kun Ivanova kärsimättömyydessään manaa ”aw hell”, joka kääntyy minbariksi tulitukseksi ja minbarimiehistö alkaa ammuskella ympäriinsä. Lorien toteaa kärsivällisyyden olevan tärkeää ja toivoo Sheridaninkin noudattavan tätä hyvettä.

White Star -laivuetta johtavat Sheridan ja Delenn eivät paljoa aikaile, kun osallistuvat laivueen villiin yhteishyökkäykseen, joka särkee täysin erään vorlonien tähystysaseman, joka torneineen muistuttaa enemmän scifikaupunkia kuin avaruusasemaa. Onnistuneen tempauksen jälkeen he häipyvät hyperavaruuteen ihastelemaan yli tusinan kansan yhteistyötä, kun heitä odottaa loput laivastosta. Sheridan on ylpeä Delennistä, sillä jos he eivät näillä resursseilla voita, he ainakin antavat kunnolla vastarintaa. Hän pyytää herra Lennieria johdattamaan heidät kaikki tuleen.

Matkalla Coriana 6:lle Lyta paljastaa Marcukselle, että vorlonit ovat suuntaamassa myös Centauri Primelle ja ihmetteleekin, miksei kukaan ole menossa sitä puolustamaan, sillä onhan sielläkin populaa kolmen miljardin hengen edestä. Syy on selvä, sillä Corianalla on populaa tuplasti enemmän, ja kun luvut pyörivät näissä korkeuksissa, on kyse vain puhtaasta, kylmästä statistiikasta. Marcus arvelee, että ehkä heidän operaationsa on saanut joitakin vorloneja pois Primen suunnalta, mutta näillä näkymin centaurit joutuvat olemaan omillaan.

Londo ja Vir ovat palanneet Centauri Primeen ja ehkä entistäkin neuroottisempi (jos mahdollista) ministeri hätäilee jo uuden pääministerin perässä. London käskyt ovat selkeät – Varjot on saatava hiiteen planeetalta ja hän käskee kutsua sota-, tiedustelu-, kuljetus-, ja turvallisuusministerit paikalle välittömästi. Virille hän lisää, että heillä on edessään epämiellyttävä hetki kertoa huonot uutiset herra Mordenille.

Vielä epämiellyttävämpiä hetkiä seuraa, kun tiedusteluministeri saapuu London huoneeseen keskustelemaan Adiran kuolemasta ja London yrityksistä myrkyttää Refa ja lisää, että Cartagian leivissä hän näitä asioita joutui tutkimaankin. Hän kuitenkin löysi näistä merkillisen yhteyden ja jatkoi Refan kuoltua tutkimusta. Tulokset sai julkistaa vain keisarin kuoleman jälkeen. Londo ihmettelee, mitä kummaa tässä nyt olisi, sillä Refahan Adiran tapatti, sillä kuljetus ja myrkky tulivat Primelta. Ministeri paljastaa Mordenin olleen syyllinen tähän ja arvelee tyypin yrittäneen pönkittää asemiaan ja sälyttää syyn Refan harteille. Järkyttynyt Londo joutuu istahtamaan ja käskee painokkaasti ministeriä poistumaan, jotta voi vetää oikein kunnon itkuraivarit, jossa koko huone lähtee lentoon. En ole koskaan nähnyt häntä näin poissa tolaltaan.

Tästä hyvästä naamansa korjannut Morden raahataan hetken päästä valtaistuinhuoneeseen ärhentelemään, mitä hittoa on meneillään, mutta Londo kertoo varsin tyynesti vorlonien olevan tulossa ja nyt kun Cartagiakin on kuollut, hän voi ihan hyvin käskeä Varjot pois täältä. Morden ei tästä hätkähdä vaan kieltäytyy virnuillen, sillä eivät vorlonit nyt näin suurta planeettaa hävittäisi. Londo aistii vähän pelkoa hänen äänessään ja järjestää, että he varmasti pystyvät keskustelemaan kahden kesken. Pari vartijaa ammuskelevat Mordenin ympärillä näkymättömissä olevat Varjot hengiltä ja Londo pyytää vielä kerran Varjoja poistumaan. Morden kieltäytyy jälleen ja toteaa, ettei Varjoja kannata voimakeinoin yrittää häätää, sillä tunkeilijat huomataan jo kaukaa. Hän ei usko London räjäyttävänkään saarta, mutta siinä hän on väärässä. Londo ottaa esille laukaisijan ja räjäyttää koko saaren. Mordenin tyyni ulkokuori pettää täysin, mutta Londo selittää, että saari evakuoitiin viime yönä miltei kokonaan, mutta jotkut jäivät jäljelle huijaukseksi. Harmi sinänsä. Morden viedään lukkojen taakse ja raivostunut pukumies vielä vannoo, että Varjojen ystävät kyllä kuulevat tästä ja koko Centauri Prime saa maksaa.



Centauri Primen erityisen voimakkaita halogeenilamppuja

Valon armeija on saapunut Coriana 6:n lähistölle ja Sheridan arvioi, että tälläkään joukolla ei todennäköisesti voiteta, mutta hän toivoo totuuden kyllä tulevan julki. Hän kysyy Marcukselta ydinaseista, jotka on kuulemma piilotettu asteroideille. Lytaa hän puolestaan ohjeistaa pitämään mielensä avoinna, sillä hän on heidän valttikorttinsa sekä vorloneja että Varjoja vastaan. Ivanovakin saapuu alueelle ja kertoo Lorienin tulevan Sheridanin luokse (paluusukkulalla puolestaan alusta vaihtaa Marcus), mutta paljoa muuta ei ehditäkään tehdä, kun sekä Varjot että vorlonit ilmestyvät alueelle ja lähtevät lähestymään toisiaan piittaamatta muusta laumasta. Sheridan päättää kiinnittää huomiota räjäyttämällä osan ydinaseista.



Kello neljän iltapäiväruuhkistakaan ei päästä tulevaisuudessa eroon.

Ja kyllähän ne suuremmat osapuolet totta tosiaan vähän suuttuvat ja taistelu kolmen armeijan välillä lähtee käyntiin. Hulppeaa CGI-tykitystä on taas kerran aika turha kuvailla, kun skaala on tähän mennessä ehdottomasti massiivisinta luokkaa ja sen vuoksi hiukan sekavaa, mutta avaruustaistelut eivät olekaan tämän sarjan pääasia. Hienoa jälkeä joka tapauksessa. Sheridan ottaa yhteyttä vorloneihin järkeilläkseen, kuinka monta asukasta Coriana 6:lla on, kun planeetantuhoaja lähestyy sitä, mutta vorloneilta ei tule sitten mitään vastakaikua. Ehkä he eivät edes kuuntele. Delenn pyytää Lytaa lähestymään heitä telepaattisesti, mutta vastausta ei tule sieltäkään suunnalta. Vorlonien superalus on jo asettunut aloilleen latailemaan aseitaan ja Sheridanin ja Delennin on käytettävä jo nyt valttikorttinsa. He kutsuvat Ensimmäiset apuun. Ne ilmestyvät toinen toistaan sienisimmillä superaluksillaan tekemään selvää jälkeä koko planeetantuhoajasta. Tämä vain saa Lennierin kertomaan, että vorlonit ovat kutsumassa paikalle lisäjoukkonsa, luultavasti ihan kaikki.

Vir saapuu valtaistuinsaliin kuulemaan hyvät uutiset Londolta, sillä kaikki Varjot on saatu pois Centauri Primelta. Viriä odottaa mieluisa yllätys puutarhassa ja hän muistelee hetkeä, kun herra Morden kerran kysyi, mitä Vir halusi. Hän halusi Mordenin pään törröttämään seipäästä, jotta voisi näyttää virnistellen hassunkurisen tervehdyksen. Vir näkee Mordenin pään törröttävän seipäästä, ja näyttää virnistellen hassunkurisen tervehdyksen.



Virille ei ruveta.

Londo liittyy hänen seuraansa kertomaan iloisesti, kuinka lähetti vorloneille viestiä, ettei tänne kannata enää tulla, kun Varjoista ei ole mitään jäljellä. Virin mieliala laskee, kun hän joutuu kertomaan, että on täällä vielä joku, jota Varjot ovat koskettaneet... Londo. Viestillään Londo vain vahvisti läsnäolonsa ja kun he katsovat taivaalle, planeetantuhoaja on asettumassa peittämään planeetan aurinkoa pahaenteisen jylinän saattelemana. Londo kauhistuu ja anelee Viriä tappamaan hänet, jotta centaurit selviytyisivät, mutta ei Vir nyt ystäväänsä tapa. He kinastelevat hetken aikaa, kunnes tilanne raukeaa, sillä planeettaa uhkaavat vorlonit liittyvät Coriana 6:n joukkoihin.

 Lorien saapuu johto-Starille ja Delenn kysyy, pystyykö hän ottamaan vorloneihin tai Varjoihin yhteyttä, mutta Lyta ehtii ensin. Telepaatin silmät hohtavat kirkkaansinistä valoa, kun hän ilkkuu aavemaisesti vorlonien kautta, kuinka he luulivat, etteivät vorlonit voisi heille mitään. Sheridan kietoutuu voimakenttään ja Lorien käskee muita olemaan koskematta siihen. Myös Varjot kommunikoivat Lytan mustuneiden silmien kautta ja kietovat Delennin vastaavanlaiseen staasiin. Nyt Lennier puolestaan kauhistuu, mutta Lorien pyytää häntä rauhoittumaan, sillä näin tämän tulisikin mennä. Lorienin kautta kaikki näkevät, mitä Sheridan ja Delenn näkevät jossakin toisaalla.

Sheridan vaeltelee pimeydessä ja saapuu valtavan jääkuution luokse, jonka sisällä on naishahmo kädet X-asennossa. Vorlonien muuttumattomuutta ja järjestystä kuvastava hahmo kertoo hehkuvan puna-amulettinsa kautta, kuinka he vain haluavat nuoremmille kaikkea hyvää. Sheridanista planeettojen tuhoaminen ei ole oikein sellaista, mutta vorlon kertoo muiden olevan sairaus ja ihmettelee, miksi Sheridan vastustaa heitä, kun auttoi heitä mitä ilmeisimmin avaamalla avaamattoman oven. Kapteeni ei halua hyväksikäyttöä tai valehtelua, mutta vorlonit eivät valehtele, sillä päämäärä on sama eli pimeyden tuhoaminen. Planeetantuhoajilla he voisivat koska tahansa iskeä Z'ha'dumiin, mutta Sheridan ei nyt oikein ymmärrä. Mutta kyllä vain hän ymmärtää, sillä kuuli kerran ymmärryksen kolmiteräisestä miekasta, jossa on kaksi vastakkaista käsitystä ja totuus. Totuus on tällä kertaa se, että nuoremmat rodut eivät enää tarvitse vanhempiaan.

Delenniä käsittelevä Varjo ilmentyy puolestaan suurimpana osana B5:n tärkeitä asukkaita aivan kuten Varjot käyttävät muita kansoja hyväkseen. Ivanova kertoo vorlonien halajavan järjestystä vailla mitään intohimoa. He haluavat järkähtämätöntä tottelevaisuutta, joka ei palvele juurikaan evoluutiota. Kasvu tapahtuu nimenomaan uuden kautta, joka sikiää kivusta ja taistelusta, konflikteista ja sodasta. Franklin kertoo tämänkin sodan tuomista mahdollisuuksista, kun selviytyjät vahvistuvat ja nousevat tuhkasta voittamattomina. Delennin älähdys Ensimmäisten panoksesta tähän saa Lennierin ilmestymään ja kertomaan historian syklistä, jota Varjot ovat koko ajan auttaneet luomalla konflikteja. Heikot kuolevat, vahvat vahvistuvat, jotta evoluutio toteutuisi. Delenn arvelee, että he vain uskottelevat tällaista.

Sheridan sen sijaan arvelee vorlonilta, että eivät he suinkaan halua tuhota Varjoja – vain heidän viestinsä ja ideologiansa, jotta kaikki seuraisivat vorloneja. Delenn sanoo samaa Marcukselle, joka puhuu järjestyksestä ja kaaoksesta, joista pitäisi valita yksi. Delennistä valinta on typerä, kun muut vaihtoehdot on lukittu. Tässä ei ole kyse mistään myöhempien paimentamisesta vaan pelkästä filosofisesta kiistasta. Sheridan sanoo samaa ja vertaa tätä tappeleviin vanhempiin, jotka eivät oikeasti piittaa lapsestaan vaan vain kasvatusmetodeistaan, jotka manipuloivat lasta. Hän ehdottaakin valinnaksi sitä, että mitään valintaa ei tehdä. Delenn sanoo samaa Varjo-Delennille, joka ärähtää, ettei tällainen tule kuuloonkaan. Sodan täytyy jatkua kuten myös kaaoksen ja evoluution. Vorlon kertoo samaa mutta järjestyksenä ja tottelevaisuutena.

Filosofian oppitunti katkeaa äkisti, kun pikkuasteroidi törmää White Stariin ja Lorienin tasapaino järkkyy. Hän hipaisee Delenniä ja Varjot tajuavat, että koko laivasto on kuullut tämän keskustelun. Sheridan ja Delenn palaavat takaisin ja tajuavat, että Varjojen öh... Varjo on langennut laivaston ylle jäädyttämään heidät hengiltä, mutta ennen kaikkea pitämään heitä aisoissa, kuten Lorien arvelee. Hän on aivan oikeassa, sillä aluksen kyytiin ilmestyy vorlon Kosh-figuurin muodossa ja Varjo Mordenin äänellä puhuvan hyönteisolion muodossa. He ovat tulleet antamaan nuoremmille vielä yhden mahdollisuuden valita ja Lorien tähdentää, että Sheridanin seuraavat sanat tulevat määrittämään sodan lopputuloksen.



Assuming vorlon control.

Sheridan kääntää osapuolien kuuluisat kaksi kysymystä heitä vastaan, sillä he eivät ole koskaan vastanneet niihin. Delenn arvelee, etteivät he taida enää itsekään tietää vastausta, joka on kadonnut joskus ikuisen taistelun syövereissä. Miten he voivat enää saada nuoremmat oppimaan identiteettinsä ja halunsa, jos epäonnistuvat siinä itsekin? Kävi sodassa miten tahansa, Sheridanista sama roska puhkeaa jälleen tuhannen vuoden päästä osana typerää sykliä, mutta hän ei aio enää suvaita tällaista, kun nuoremmat kansat osaavat jatkaa tästä kyllä ihan itsekin. Delenn puolestaan kertoo kaikkien jo tietävän totuuden.

Vorlon murahtaa, etteivät yksi ihminen ja yksi minbari puhu suinkaan kaikkien puolesta ja Varjo vahvistaa tämän toteamalla, ettei kukaan seuraa kuolleita. Varjojen ohjus alkaa lähestyä White Staria, mutta drazi-risteilijä lipuu tielle uhrautumaan heidän puolestaan. Muut laivaston alukset alkavat kerääntyä suojelemaan lippulaivaa ja eräs minbari-risteilijä tuhoutuu toiseen ohjukseen. Delenn kertoo tämän olevan vain todiste siitä, että muutkin kansat vastustavat heitä eikä heillä ole enää sotaa, jos ei kukaan taistele heidän puolellaan. Sen kun vaan tappavat kaikki viimeiseen henkeen, sillä sitten heillä ei ole ketään paimennettavaakaan. Sheridan ärähtää järkähtämättömästi, että nyt se on kuulkaa loppu, painukaa kummatkin helvettiin galaksistamme!



Niin just!

Vorlon ja Varjo ovat vaiti ja Lorien astuu esiin opastamaan, että nyt on vihdoin heidänkin aika astua hänen tapaansa syrjään, sillä heidän aikansa on ohi. Tämä galaksi kuuluu nyt nuoremmille, jotka pärjäävät kyllä itsekin ja ymmärtävät asioista. Varjo vain tyytyy kysymään, tuleeko Lorien seuraamaan perässä. Lorien on ollut täällä alusta asti ja liittyy heidän seuraansa liittymään kaikkien muiden seuraan, jotka odottavat rajaseutujen tuolla puolen. Vorlon varmistaa, että eivät kai he vaan jää yksin.

Vorlon ja Varjo katoavat ja vorlonit ja Varjot katoavat. Viimeiset Ensimmäiset seuraavat heidän vanavedessään. Jäljelle jää vain Lorien vähän harmittelemaan, kuinka olisi ollut kiva jäädä ja kaikkea, mutta kertoo, että Ensimmäisten etsiminen oli tärkeää. Kukaan heistä ei voi enää jäädä tänne. Nyt nuoremmilla on vastuu pitää toisensa kasassa, oppia virheistään, opettaa tulevia ja ajan mittaan väistyä syrjään ja liittyä muiden seuraan rajaseutujen taakse. Lorienkin odottaa siellä. Hän katoaa alukselta ja avaruudessa lilluva valtava valomassa häipyy myös.

Tieto sodan päättymisestä saavuttaa myös Centauri Primen, jossa Londolla on vaikeuksia käsittää kaiken palautuneen ennalleen. Vaikea hänen on iloitakaan, sillä aina kun hän iloitsee, jotain pahaa tapahtuu. Virin mielestä kannattaa iloita edes hetken aikaa. Hän on aikeissa palata Babylon 5:lle ja Londo arvelee seuraavansa hetken päästä esimerkkiä, sillä hänen poliittiset päätöksensä Narnin suhteen saattanevat hänet pidemmän päälle hieman epäsuotuisaan asemaan eikä hän haluaisi joutua murhatuksi. He halaavat.

Valon armeija saapuu Babylon 5:n premisseille ja Sheridan ja Delenn keskustelevat vielä tulevasta aseman lähestyessä heitä. Sheridan summaa kolmannen aikakauden alkaneen. Ensimmäisellä kaikki olivat liian primitiivisiä ajatellakseen itse, toisella vorlonit ja Varjot manipuloivat omilla tavoillaan, mutta nyt heidän kaikkien on oltava omillaan ja muovattava maailmasta haluamansa. Hänestä vastuu tuntuu olevan melkoinen. Delennistä maailma tuntuu pienentyneen ja Sheridan arvelee sen johtuvan vain taianomaisuuden puutteesta, mutta Delenn valaa tulevaisuutta puhumalla legendoista ja tulevaisuudesta, jonka he tulevat yhdessä luomaan. Enää ei tarvitse pelätä varjoja.

 Näin päättyi siis Varjosota, Babylon 5:n Se Kaikkea Eteenpäin Vievä Voima. Ja näin siis fanit juoksevat barrikadeille ärjyäkseen, millaista kakkaa on lopettaa näin suuri juttu filosofiseen debattiin ja vieläpä kauden alkupuolella näin äkisti. Siis tosi tyhmät fanit, sellaiset, jotka haluavat isoja räjähdyksiä ja sen sellaista. Sillä miten muutenkaan Varjosodan olisi voinut lopettaa? On käynyt jo selväksi, että Varjot ja vorlonit ovat molemmat käsikirjoitettu täysin ylivoimaisiksi ja nyt ne molemmat olivat maailmaa vastassa, joten minkäänlainen taistelu ei olisi käynyt mitenkään järkeen. Tämä oli ainoa järkevä ratkaisu ja mitä tarkemmin sarjan juttuihin on kiinnittänyt huomiota, sitä fiksumpi tämä todella radikaali veto oli. Scifiympyröissä voisin verrata tätä Stargate SG-1:een, jossa suurimmassa osassa kausia piestiin goa'uldeja ja sitten se päättyi ja tuli muuta tilalle. Tosin sillä erotuksella, että B5:ssä on PALJON ratkaisemattomia asioita.

Nyt on tilaa kaikelle muulle ja vaikka mitään suurta juonta ei hetkeen olisikaan, ei sillä ole yhtään mitään väliä, sillä nyt on erityisen mielenkiintoista katsoa, mihin suuntaan sarja seuraavaksi menee. Todennäköisesti tahti hidastuu, sillä tällaista erityisen pitkää huipennusta en ole nähnyt varmaan missään aikaisemmin ja ennen kaikkea liuta asioita on saatettava päätökseensä. Tässä olisi mukavasti aikaa mm. Z'ha'dumissa käymiselle, Maan tilanteen ratkaisulle, Psi-joukkojen tilanteelle, Narnin uudelle suunnalle, Centauri Primen uudelle suunnalle, minbarien kastihäröilylle, Garibaldin mysteerille, Sheridanin ja Delennin suhteelle, London ennustuksille, kaikkien hahmojen syventämiselle, jollakin tavalla toteutuvalle tulevaisuudelle ja muille jutuille, jotka eivät nyt tulleet mieleen. Eivät nämä kysymykset tarvitse mitään suurta mörköä taustalle ja jos jotain pahista halutaan, eiköhän niitä uusia, vähän pienimuotoisempia asioita vielä tapahdu. Ainakin Varjojen seuraajia saattaa vielä olla aktiivisina vähän käärmeissään isäntiensä lähdöstä.

Mutta takaisin tähän varsin käänteentekevään jaksoon. Ensinnäkin en ole nähnyt varmaan koskaan täydempää neljääkymmentäkahta minuuttia. Koko ajan tapahtui jotain ja tapahtumat olivat hyvin laadukkaita. Pituudeltaan tämä tuntui ainakin yli tunnin mittaiselta. Kolmen osapuolen välinen taistelu oli komea, mutta kuitenkin ehkä vähän lyhyt. Tavallaan olisi ollut draamallisesti tosi hienoa räjäyttää Coriana 6, jotta Sheridan olisi voinut ärjyä vielä kahta komeammin, että painukaas nyt urpot helvettiin. Tai edes jotain pienimuotoisempaa suurta tuhoa. Epäilemättä Valon armeijakin kärsi tappioita, mutta luultavasti suurin osa kuolonuhreista liittyi vain vorloneihin ja Varjoihin. Tässä ei ollut kuitenkaan kyse niinkään sodasta vaan filosofoinnista ja minä kyllä tykkäsin kovastikin, vaikka onhan tämä nyt paperilla aika hupsua. Oli kuitenkin sen verran tyylikkäästi laitettu jakson kontekstiin, että piti oikein ihailla. Ainoa suurempi tyylirikko oli vorlonin ja Varjon ilmestyminen lopussa, sillä siinä vesittyi ihan kivasti miljoonia tappaneiden osapuolien uhkakuva, kun he arasti kyselivät Lorienilta, etteivät vaan jää yksin, kun hän varmasti seuraa perässä. Nyhverö-Morden etenkin aiheutti vähän tahatonta repeilyä. Joo, Lorien seuraa perässä ja antaa teille tuolla puolen remmiä.

Toispuolisuudesta tuli mieleen jälleen uusi naula Straczynskin Tolkien-alluusioiden arkkuun, sillä tottahan toki nyt Beyond the Rim vastaa Ardan Valinoria eli mannerta, johon Keski-Maan legendat matkustavat jumalten joukkoon. Kohta varmaan joku Sheridankin tempaistaan sinne parinkymmenen vuoden päästä. Tämä nyt ei sinänsä ole niinkään kritiikkiä vaan ihan nokkela muokkaus tuosta ideasta. Vastaavasti uuden aikakauden alku voidaan tavallaan nähdä kunnianosoituksena, vaikka onhan tällaisia kuvioita varmasti nähty, missä vanhemmat jättävät nuoremmat omilleen. Babylon 5:ssä se oli vaan toteutettu sen verran mallikkaasti, ettei paremmasta väliä.

Vielä takaisin jaksoon, sillä Centauri Primen tapahtumat olivat mielenkiintoisia nekin. London flippaus oli aidosti ahdistava ja vastaavasti taas käsittämätön yhteensattuma Mordenin kuolintavasta ja Virin sormiaallosta aiheutti spontaanin repeämisen. Mordenin viimeiset hetket olivat hienot, sitten hänkin oli poissa. Harmin paikka, hyvät pahikset hupenevat. Mutta vielä olisi Bester ja ehkäpä kenties Neroonkin pääsee vielä jotain hassuttelemaan...

Olin varautunut kuulopuheiden perusteella pettymään jonkun suuren juonijutun loppuratkaisuun ja todennäköisesti se oli juurikin tämä, mutta en pettynyt, vaikka muutamassa sekunnissa horisonttiin katoavat kaikki maailman vorlonit ja Varjot absurdilta näyttikin. Ennen kaikkea tässä on erityisen siistiä nähdä, mitä vielä tulee tapahtumaan, kun nyt kaikki alkaa taas puhtaalta pöydältä, jos roikkuvia juonilankoja ei lasketa. Fakta on kuitenkin se, että sarja alkaa lähestyä hitaasti mutta varmasti loppuaan ja vielä voi tapahtua vaikka mitä.