2. kausi, 13. jakso
Hunter, Preyssa Garibaldi löytää Sheridanin ja Ivanovan hangaari 13:sta ihmettelemässä Koshin matalaresoluutioista häröalusta, joka on ollut huoltomiehille mysteeri jo parin vuoden ajan ja saavuttanut jo sellaisen statuksen, ettei kovin moni uskalla tulla skannaamaan alusta, joka ei selvästikään paljasta salaisuuksiaan. Sheridan on kurkottamassa vihertävää abstraktia taideteosta kohti, kun siitä työntyy sulavasti ulos uloke, joka alkaa skannata Sheridania. Ivanova kehottaa häntä perääntymään suosiolla ja uloke vetäytyy takaisin. Sheridan saa tarpeekseen ja päättää ottaa lähempään tarkasteluun vorlonit, nuo salaperäiset oliot, jotka eivät kerro itsestään ikinä mitään. He poistuvat ja Kosh lipuu paikalle kommunikoimaan aluksensa kanssa.
”Vorlon ship...!” ”Vorlon ship!” ”Vorlon ship!!” ”It's only a model.”
Garibaldi kertoo Sheridanille ja Ivanovalle asiansa. Presidentti Clarkin henkilökohtainen lääkäri Everett Jacobs on karkuteillä ja Earthforce haluaa napata hänet ennen kuin lekuri paljastaa raskauttavat todisteensa Earthforcea vastaan. Agentti Cranston saapuu asemalle päsmäröimään ja Sheridan antaa aseman vartijat hänen käyttöönsä. He olettavat Jacobsin tulleen asemalle joko myymään tietojaan tai livistämään Maan kouran kantamattomiin tunnetun avaruuden kätköihin. Franklin ei usko vanhan Harvardin opettajansa olevan vastuussa näin suuresta maanpetoksesta, mutta Garibaldi arvelee tyypin muuttuneen vuosien varrella. Jacobs näkyykin vilaukselta pyytämässä kauppiaalta ID-korttia, jota ei saa, kun kauppias olettaa hänen olevan pakenemassa. Varjoissa luuraava pitkä hyypiö huomaa paikalta poistuvan Jacobsin.
Sheridan lähtee käytävältä bongaamansa Koshin perään ja muistuttaa häntä neuvoston kokouksesta sekä mainitsee käyneensä hangaari 13:ssa. Heidän pitäisi tutustua paremmin toisiinsa, kun Kosh kerran esiintyi Sheridanin mielessä. Kosh kertoo olleensa ymmärryksen perässä ja Sheridanin ajatuksista muodostui laulu. Vastaavanlaista on tapahtunut vain kerran aikaisemmin. Arvaan että joko Sinclairin tai Delennin tapauksessa.
Seuraavaksi Sheridan jututtaa Garibaldia vartijoiden touhuista ja huomaa seinään sidotun punaisen nauhan, joka lienee varmasti viesti. Hän erkanee nauhan osoittamalle pimeälle käytävälle, jossa tapaa erään kenraali Haguen lähettämän naisagentin, joka kertoo Sheridanin olevan suuressa vaarassa, sillä Jacobs ei ole petturi. Jacobs on vain uhka presidentti Clarkille, joka tietää, ettei Clark suinkaan livahtanut flunssan vuoksi Earthforce Onelta ennen pum-hetkeä. Presidentin tukijat eivät lähteneet heti Jacobsin perään, sillä se olisi näyttänyt epäilyttävältä. Jacobs on paras todiste salaliitosta ja Sheridanin tulisi saada häneltä raskauttava todistus ilman että heidän osallisuutensa asiaan paljastuisi. Sheridan ilmoittaa asiasta Ivanovalle ja Garibaldille.
Silmukka Jacobsin ympärillä kiristyy, kun häneltä loppuvat stimit, jotka ovat pitäneet häntä valveilla jo aivan tuhottoman kauan. Hän nauhoittaa viestin vaimolleen ja välttää täpärästi vartijat, mutta hissireissun jälkeen törmää pariin nilkkiin, joista toinen on sama tahattoman koominen jantteri, joka vakoili häntä kauppiaan luona. He etsivät Jacobsilta jotain myytävää, kun löytävät hänen taskustaan datakristallin ja taskukellon, jonka teksti yhdistää hänet presidenttiin. Kello lähtee myyntiin ja mies panttivangiksi. Cranston arvelee Jacobsin livahtaneen alakansille ja Sheridan keksii näppärän hätävalheen downtownista, joka on tosiasiassa epämääräinen käytävä aluksen rungon ja vedenkierrätysjärjestelmän välissä. Kun Sheridan poistuu, hän kertoo Ivanovalle, että koko paikka suljettiin aikoja sitten ja Cranstonin porukalla tulee varmasti olemaan hauskaa hitsaillessa ovia auki. Cranston saa viestin nilkiltä ja suostuu tuosta vaan 10 000 krediitin vaihtoon vastineeksi Jacobsista.
Sheridan puolestaan saa varsin erikoislaatuisen viestin, sillä Kosh haluaa tavata hänet. Kosh ei ole koskaan aikaisemmin kutsunut ketään luokseen. Kun Sheridan saapuu Koshin paineistettuun tilaan, Kosh kertoo halunneensa tavata hänet, koska Sheridan halusi tavata Koshin. Sheridan kertoo, että aika moni haluaisi tavata Koshin, kun otus suojapuvun sisällä on täysi mysteeri. Kosh sanoo, etteivät muut ymmärtäisi näkemäänsä eikä varsinkaan Sheridan, kun Sheridan ei ymmärrä itseään. Kosh vastaa Sheridanin kysymykseen kysymyksellä ja kun Sheridan ehdottaa tietojen vaihtoa, Kosh kertoo, ettei Sheridan ymmärrä ja käskee häntä poistumaan.
Sheridan ei noin vain poistu vaan ärsyyntyy, kun Kosh toi luultavasti hänet paikalle vain kuuntelemaan nonsequitureja ja diippejä zen-viisauksia. Silti Kosh on käynyt useammin kokouksissa, kun Sheridan tuli asemalle ja lisäksi vorlon kävi hänen mielessään. Eli mitä Kosh haluaa? Kosh käännähtää toteamaan uhkaavaan sävyyn, että tuota kysymystä ei kysytä koskaan. Sheridan on ilahtunut, kun sai edes vastauksen ja Kosh kertoo opettavansa häntä taistelemaan legendoja vastaan. Mutta viittaako legenda suoraan Varjoihin vai onko taistelu legendoja vastaan jonkinlaista totuuden löytämistä salaperäisyyden kätköistä? Koshin kanssa ei voi koskaan olla varma mistään.
”Mulla on huono olo.” ”Sulla on aina huono olo.”
Franklin opastaa lääkäreitään hupsun näköisen pak'ma'ran operoimisessa, kun saa videoviestin Garibaldilta syntymäpäivänsä johdosta, mutta tajuaa, ettei ole täyttänyt vuosia. Paikalle on tullut nuuskivia vartijoita ja hän kelaa viestin freimi freimiltä, kunnes huomaa yhteen frameen upotetut puhekuplat, jossa Garibaldi pyytää tapaamaan hänet kämpällään mahdollisimman nopeasti. He lähtevät alakansille etsimään Jacobsia. Garibaldi on pukeutunut niin noireen hattuun ettei mitään rajaa, jotta häntä ei varmasti tunnistettaisi, vaikka hattu tekee kaikkea muuta kuin verhoaa näkymättömäksi. Franklin huomaa eräällä kauppiaalla Jacobsin taskukellon ja Garibaldi alkaa kuulustella kovakouraisesti kauppiaalta asiaa.
”-ttu sulla on ruma hattu."
Jacobsia valvova nilkki luulee pitkän ystävänsä olevan ovella, mutta saa Garibaldin nyrkistä. Ennen taintumistaan hän saa kuitenkin sivallettua Garibaldia käteen. Franklin vapauttaa Jacobsin ja kertoo, että hänen datakristallinsa on saatava toiselta kidnappaajalta. Garibaldi jää odottamaan ja kun toinen nilkki saapuu paikalle, Garibaldi astuu varjoista ja saa runsailla varoituslaukauksilla hänet luovuttamaan.
Cranston muistuttaa Sheridania, että ennen asemalla käytettiin skannereita säteilyjälkien paikantamiseen ja ihmettelee, miksei hänelle kerrottu asiasta. Sheridanin on mentävä Franklinin luokse ja Ivanova toteaa viileästi, ettei herra agentti missään vaiheessa kysynyt ja skannerien yhdistäminen B5:n järjestelmiin saattaa olla hankalaa. Jacobs antaa datakristallin Sheridanille ja Sheridan kertoo muille skanneriongelmasta. Jacobsia ei saada noin vain pois asemalta, kun kaikkia hangaarejakin valvotaan. ...Melkein kaikkia.
Kosh pyytää alukselleen lähtölupaa, mutta Sheridan pitää esitystä yllä ja haluaa skannata koko aseman ensin. Jacobsista ei löydetä jälkeäkään ja vorlon-aluksen annetaan mennä, vaikka siellä yksi elämänmuoto onkin – ei tosin ihminen. Cranston on ihmeissään, mutta aavistaa huiputuksen. Sheridan on jo vihainen siitä, että Cranston on tullut omine lupineen mylläämään koko aseman yhden hyypiön perässä ja kertoo, että jos vorlonin alukseen kajotaan, luvassa on melkoinen diplomaattinen ryöpytys, joka antaa huonon kuvan koko Earthforcesta. Sheridan määrää Ivanovan avustamaan Cranstonia Jacobsin etsinnästä ja jos mitään ei tosiaankaan löydy, Cranstonin häipymään asemalta. Kun Cranston on poistunut, vorlon-alus palaa takaisin ja palauttaa Jacobsin koomamaisesta tilasta, sillä kukaan tajuissaan oleva ei saanut Koshin mukaan mennä aluksen sisään. Jacobs kertoo kuulleensa aluksen laulaneen hänelle. He olettavat aluksen olevan skannauksen mukaan orgaanista mallia, mikä ei olisi lainkaan ennenkuulumatonta vorlonien tapauksessa. Sheridan palauttaa datakristallin naisagentille, jotta salaliitto jonakin päivänä paljastuisi.
Keskitasoa vähän parempi jakso, mutta silti aika keskitasoinen tapaus, sillä piirileikki Jacobsin ympärillä ei mikään hurjan kiintoisa juoni ollut, vaikka suuremman juonikuvion vuoksi miltei pakollinen olikin. Hupia sentään riitti määrätietoisesta Cranstonista, joka ei suostunut antamaan periksi ja Sheridanista, joka teki parhaansa iskeäkseen tutkimuksiin kapuloita rattaisiin. Isomman pahisnilkin maneerit huvittivat myöskin hämmentävän paljon. Kuten myös Garibaldin hattu. Garibaldilla ja Franklinilla tuntuu olevan muuten varsin mukavat kemiat. Tyyppien keskinäistä kohellusta seuraa mielellään. Hyvin mielenkiintoista sen sijaan oli kaikki, mikä liittyi Koshiin. Erityisesti keskustelu Sheridanin kanssa oli hyvin merkityksellistä kamaa, vaikka jälleen käteen jäi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Sheridan sentään on niin uppiniskainen, että saa vorlonitkin taipumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti