2. kausi, 15. jakso
And Now For a Word on hyvin erikoislaatuinen tapaus, sillä jollei Star Trek jo tehnyt tätä, tällä jaksolla lienee kunnia olla jos ei scifin ensimmäinen niin ainakin yksi ensimmäisistä dokumentaarisista jaksoista. D'Anna Biersin pikku tutkimus cylonien laskuun Battlestar Galacticassa lienee suhteellisen tunnettu vastaavanlainen tapaus ja myös Stargate SG-1:ssä käväisi uutisryhmä SGC:ssa. Nämä sarjat ottivat oppinsa B5:stä ja arvelen Straczynskilla olleen suhteellisen haastavaa saada epätyypilliselle ja -konventionaaliselle jaksoformaatille vihreää valoa.
Kärkäs juontajatar Cynthia Torqueman keskeyttää normaalit lähetykset ajankohtaisella reportaasillaan 36 Hours on Babylon 5, jonka esittää ISN:n uutishuoneelta Genevestä. Torqueman saapuu kuvausryhmineen asemalle juuri herkulliseen hetkeen, kun he saavat vähän muutakin kuvamateriaalia kuin perinteisiä haastatteluja. Kuvamateriaali alkaa raflaavasti komentokeskuksesta, jossa on tilanne päällä, kun Maan kuljetusaluksen telakoiduttua narnien kuljetusalus erkanee reitiltään ja räjäyttää centaurien aluksen.
”Onks mun tukka hyvin?”
Torqueman seuraa kuolleiden ja haavoittuneiden vanaa sairastuvalle, jossa häiritsee tapahtuneesta Franklinia eikä Sheridankaan osaa kertoa enempää. Londo kertoo haastattelussa, ettei tällaista kaivata asemalla ja tukee avoimesti ihmisten toimia. Hän on vakaasti sitä mieltä, ettei narneja provosoitu, mutta G'Kar on toista mieltä. Kun Torqueman vihjailee narnien asettaneen aseman suureen vaaraan, G'Kar toteaa heidän kaikkien olevan muutenkin suuressa vaarassa.
Reportteri uppoutuu asumiseen B5:llä ja kyselee porukalta, millaista siellä on asua. Yllättäen ahtaajien johtaja Eduardo pääsee ääneen kertomaan, että kyllä hommia riittää ja toivon mukaan viime vuoden budjettileikkausten aiheuttama selkkaus on historiaa. Kakkosluutnantti Corwin kertoo oppineensa paljon ja pitää komentokeskusta hyvänä paikkana. Sheridan ryhtyy puhumaan syvällisiä rajaseuduilla työskentelystä ja Torqueman vaihtaa puheenaihetta pestiin Agamemnonilla sekä B5:n viimeaikaisiin muutoksiin.
Torqueman jatkaa reportaasiaan listaamalla aseman ongelmia kuolemantapauksista sabotaasien kautta onnettomuuksiin ja miettii, onko asema repeämässä liitoksistaan, kun G'Kar ilmoittaa hallituksensa kannan hyökkäykseen. Centaurit olivat mitä ilmeisimmin siirtämässä salaa joukkotuhoaseita asemalta rintamalle eikä tällaista tule hyväksyä rauhan satamassa. Mainostauon jälkeen reportteri kyselee senaattori Ronald Quantrellilta (jonka arvelen ottaneen Hidoshin paikan), onko järkeä syytää rahaa asemalle, joka on sotkeutunut ei-ihmisten kahinaan, ja senaattori vastaa ympäripyöreillä jutuillaan, joka johtaa muisteluihin ihmis-minbari -sodasta, johon senaattori tuumaa, että jos se olisi syttynyt nyt, asiat olisivat saattaneet edetä eri tavalla.
Torqueman keventää tunnelmaa kyselemällä väeltä toiveista ja unelmista. Hän uppoutuu hetkeksi Ivanovan venäläis- ja sotilastaustaan ja Garibaldi toivoo, ettei saa haastattelun myötä potkuja, kun kertoo toivovansa, että vartijan homma olisi merkityksellistä. Vaikuttavin haastattelu aiheesta saadaan Franklinilta, joka selittää seikkaperäisesti, ettei porukan lemppaamisessa ilmalukosta ole mitään hohdokasta. Avaruusolentojen sektorista irtoaa hupia, kun Koshilta yritetään saada haastattelua, mutta vorlon vain lipuu takaperin moonwalkaten tiehensä mitään puhumatta. Delenn suostuu lopulta haastatteluun, joka menee vähän vaikeaksi, sillä alun kepeän Minbar-planeetan kuvailun jälkeen aihe vaihtuu Delennin epätyypilliseen ulkonäköön ja lopulta ihmis-minbari -sotaan, ja Delenn ahdistuu selvästi syytöksistä, joiden perusteella kuolleet minbarit suunnilleen kääntyisivät haudoissaan hänen muutoksestaan. Hän yrittää pysytellä tyynenä, mutta pääsee livahtamaan, kun häntä tarvitaan kokouksessa.
Kuvausryhmä saa luvan osallistua räjähdysalttiiseen kokoukseen, jossa G'Kar räyhää selvistä todisteista joukkotuhoaseista ja Sheridan on lähettänyt valituksen centaurien hallitukselle. Londo yrittää tyynnytellä heitä ja raivoaa, että centaureilla on täysi oikeus kuskata mitä haluavat. G'Kar vaatii, että telakalla olevat centaurialukset tutkitaan läpikotaisin ja löydetyt aseet takavarikoidaan. Londo uhkaa centaurien puolustavan aluksiaan, jos niitä tullaan sorkkimaan. Kokous keskeytyy sotimiseen B5:n lähistöllä, kun narnit ja centaurit ovat alkaneet jälleen ammuskella toisiaan ja asemakin on ottanut lievää vahinkoa.
Sheridan on lähettämässä Starfury-laivueen lopettamaan moisen pelleilyn, kun Ivanova kertoo suurlähettiläiden viesteistä. Jos ihmiset ampuvat jompaakumpaa osapuolta, sitä pidetään sotatoimena. Sheridan välittää liikaa viattomista välittääkseen tästä pätkän vertaa ja käskee laivuetta lamaannuttamaan alukset tai tuhoamaan ne, jos sana ei kuulu tahi vaikuta. Pian ihmisintervention jälkeen taistelu päättyy ja Sheridan käskee paiskaamaan kärhämöitsijät selliin, skannaamaan centaurialukset ja G'Karin ja London kokoukseen.
Torqueman selittää katsojille narnien ja centaurien sodasta ja pitkällisestä vihanpidosta, johon suurlähettiläilläkin on heittää kaks' senttiä. G'Kar kertoo, kuinka centaurit tulivat Narniin 150 vuotta sitten orjuuttamaan heidät ja henkilökohtaisemman tarinan perheestään vallankumouksen aikoihin, kun he palvelivat centauriperhettä. Centauriemäntä tapatti hänen isänsä pikku juomakämmin vuoksi. Isä kehotti poikaansa jatkamaan taistelua ja seuraavana päivänä nuori G'Kar listi ekan centaurinsa. Londo puolestaan kertoo, kuinka narnit olivat primitiivistä sakkia ennen kuin centaurit antoivat heille teknologian, tien tähtiin ja sivistyksen noin yleisesti ja narnit vastasivat terrorilla ja kuolemalla. Hehän sen sodan julistivat, eivät suinkaan rauhanomaiset centaurit. Niin niin.
”I did not have sex with that woman.”
B5 saa odottamattoman vieraan, kun hyppyportista tupsahtaa valtava centaurien taisteluristeilijä aivan aseman viereen. Londo ottaa hämmentyneeseen Ivanovaan yhteyttä kertoakseen ihmisten toimenpiteiden johtaneen tähän. Risteilijä on tullut saartamaan asemaa siksi aikaa, kunnes centaurikuljetukset pääsevät lähtemään ja jos asemalta lähtee tai sinne on tulossa mitään muita aluksia, centaurit tutkivat jokaisen aluksen ja lähettävät ne takaisin.
...MAINOSTAUKO! Pikkuinen John-pojankloppi möllöttää äidilleen, kun muut lapset vihaavat häntä, kun John tuntuu tietävän, mitä mieltä muut hänestä ovat. Mutta ei hätää, Psi-joukot auttavat! Psi-setä spawnaa idylliseen 22. vuosisadan huusholliin hymyilemään maireasti ja tarjoamaan uutta elämää pelokkaille lapsille, joita muut lapset eivät ymmärrä. Katsokaas kun John on telepaatti, hienointa mahdollista herrakansaa. Psi-joukkojen öh... joukoissa Johnista puhkeaa kukkaan oikea miesten mies. Psi-joukot ovat kätevästi saatavilla kouluissa ja lastensairaaloissa ja John saa heidän avullaan koulutuksen, työpaikan, merkityksen ja pesää. No okei, viimeistä ei mainittu, mutta rivien välistä senkin voi lukea. Kahden viikon päästä John on palannut karmean lettinsä kera ja äiti on niin ylpeä pojastaan, joka on niin täynnä itseään, että tekee mieli vetää lättyyn. Jos siis joku teidänkin lapsista saattaa olla telepaatti, soittakaa tähPSI-JOUKOT OVAT YSTÄVIÄSI LUOTA PSI-JOUKKOIHINän numeroon!
En.
Suljettuun kokoukseen ei ole enää uutisryhmällä asiaa, mutta paikalta poistuva Sheridan toteaa, ettei senaatti lähde syrjäyttämään hänen sanaansa neuvotteluissa ja G'Kar puolestaan manaa, ettei centaureihin ole luottamista. Uutisryhmä päästetään pienen väännön jälkeen komentokeskukseen, jossa Sheridan lähettää viestin hallitukseltaan risteilijälle. Ihmiset eivät taivu terrorismiin ja ovat valmiina puolustamaan itseään, jos risteilijä alkaa tulittaa. Hän uskoo bluffauksen toimivan ja pattitilanteen jatkuvan. Eräs kuljetus saadaan lähetettyä asemalta ilman, että centaurit reagoivat, mutta juuri kun risteilijältä ollaan ottamassa yhteyttä, narnien aivan yhtä valtava risteilijä ilmestyy lähiavaruuteen. Risteilijät hyökkäävät toistensa kimppuun ja narnit saavat centaurit tuhottua, mutta repeytyvät itse kappaleiksi hypätessään pois paikalta.
Beam me down, Scotty.
Kriisi rauhoittuu... toistaiseksi. Mutta ennen kaikkea Torqueman haluaa vielä kysyä, onko tämä kaikki oikeasti vaivan arvoista?
Garibaldi: Todellakin. Aina oppii jotain uutta.
Londo: Jos väärinkäsityksiä ei lasketa, kyllä. Kunhan pidetään huoli, että narnit pysyvät ruodussaan.
G'Kar: Emmätiä kuule enää.
Ivanova: Da.
Delenn: Tietenkin. Ihmiset eroavat kaikista muista kansoista, sillä he rakentavat yhteisöjä ja kantavat siinä hurjan vastuun. Mikään muu kansa ei olisi voinut käynnistää Babylon-projektia.
Quantrell: Jaa-a, se jää nähtäväksi.
Franklin (sairastuvalla): Jos ei meitä lääkäreitä olisi, kaikki täällä olisivat jo kuolleet.
Ahtaajapomo: Toki, et kai pelleile?
Sheridan päättää jakson myöntämällä tämän kaiken olevan vaivan arvoista, mutta muut olivat väärässä, sillä pohjimmiltaan asemaa ei ole luotu ylläpitämään rauhaa vaan luomaan sen. Viime aikoina on tapahtunut kaikkea tyhmää, mutta on aika suunnata katse tulevaisuuden rakenteluun, sillä juuri siitä Babylon 5:ssä on kyse.
Rakenteeltaan todellakin epätavanomainen jakso, mutta erittäin, erittäin onnistunut sellainen. Uskaltaisin väittää tämän olevan paras fiktiivinen reportaasi, jonka olen missään nähnyt ja muutenkin perinteisiltä jaksomeriiteiltään huipputasoa. Jakso summasi hyvin aseman arkea ja arjen harmauden puhkonut konflikti oli onnistunut koukku, jolla tuotiin sopivasti jännitystä mukaan. Tilanteen räjähdysalttiuden aisti ehkä juuri niin hyvin dokumentaarisen tyylin vuoksi. Ainahan tällaiset reportterinplantut ovat ärsyttäviä, mutta Torqueman oli kuitenkin lopulta sopivan hillitty roolissaan. Parasta antia jaksossa olivat kuitenkin haastattelut ja pienet eläväiset hetket asemalla. Kun Torqueman kertoi avaruusolioista, naureskelin kameran ohi köpöttävälle pak'ma'ralle ja erään insertin aikana taustalla ääliöivä huomionhakuinen jengi oli jotenkin niin arkista. Mutta supererikoisbonus psi-joukkojen mainokselle ja aivan erityisesti ovelalle parin framen mittaiselle piiloviestille, jonka aikana mietin, mitä hittoa siinä oikein välähti. Oikean kohtaan kelailtuani virnistin. En olisi uskonut, että tällaistakin tehokeinoa käytettiin. Varmasti aiheuttanut jonkin verran ihmetystä jakson televisiolähetyksissä.
Juuri näin tällainen jakso pitääkin tehdä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti